Näillä spekseillä mitä koirarotua suosittelet?
Perheellä ei kokemusta eläimistä ennestään. Monta lasta, nuorinkin jo 4v. Mahdollisesti allergisia osa, ei testatusti. Ei aikaa/kiinnostusta varsinaiseen koiraharrastukseen, siis agility tms mutta mahdollisuus lenkittää monesti päivässä tarvittaessa ja koulutukseen/leikittämiseen löytyy aikaa ja innostusta. Toiveena melko pieni koko ja seurallisuus. Mikä voisi olla tutustumisen arvoinen rotu? Mitä kokemuksia teillä on ja mahdollisesti vinkkejä uudelle koiran hankkijalle?
Kommentit (6)
suurin osa ei kouluta niitä kunnolla, ja ovat helvetillisiä maanvaivoja.
Me otettiin lapsiperheeseen sheltti (=shetlanninlammaskoira). Oikein hyvä ja reipas koira. Tällä rodulla on ongelmana arat linjat eli jos päätyy shelttiin, kannattaa vierailla lapsen kanssa kasvattajalla ja katsoa varsinkin, miten aiottu emo reagoi lapseen ja miten kasvattaja suhtautuu koiran sosiaalistamiseen. Toki varmaan pätee moneen muuhunikin rotuun, mutta shelteissä on ihan hullun arkoja yksilöitä.
Sheltti on siis valtavan kiltti ja perhekeskeinen, palvelunhaluinen rotu, oppii ja tottelee, mutta jos sitä ei sosiaalista, siitä tulee arka räksyttäjä. Meidän kasvattaja sanoi, että sen pitäisi tavata 200 ihmistä ennen 4 kk:n ikää ja näillä ohjeilla mentiin, nyt koira on ihanan rohkea ja iloinen myös vieraita kohtaan.
Villakoirat ja Bichonit ovat joskus vähän "sbnobeja", eli yksiä parhaista seurakoiraroduista, mutta jos eivät tykkää lapsista tai jostain vieraasta, näyttävät sen todella selvästi. Verrattuna siis näihin paimenkoiratyylisiin, jotka syövät matolääkkeenkin kun sen vain laittaa lattialle ja komentaa "syö", ja joille koko perhe on maailman tärkein asia.
Omaa kokeusta rodusta ei ole, mutta tiedän että tätä koiraa on perheissä joissa on allergiaa. Riippuu allergian voimakkuudesta, mutta ilmeisesti tällä koiralla ei ole sen tyylistä karvaa että allergisoisi.
Käsittääkseni tuo rotu on myös aika hyvä aloittelijoille, on lapsiystävällisiäm, seurallisia ja suhteellisen helppoja kouluttaa.
Kannattaisi kuitenkin selvittää tuota allergia-asiaa tarkemmin, on todella harmi kaikkien ja etenkin koiran kannalta, jos panostatte koiran hankintaan ja koulutukseen ja sitten siitä täytyykin luopua.
ilman aiempaa altistusta ei kerro mitään todellisista oireista, lähinnä alttiuden allergialle. Sen tietää muutenkin, jos on taustalla atopiaa, siitepölyallergioita tms. etukäteen. Lisäksi osa reagoi testeissä hyvinkin selvästi mutta ei varsinaisesti oikealle koiralle. Omalle koiralle voi lisäksi siedättyä mutta toisaalta allergia voi kehittyä hitaasti vuosien kuluessakin, vaikka testeissä ei olisi näkynyt mitään. Paras konsti testata on ottaa koira hoitoon useammaksi viikoksi ja samalla voi testata sitä lasten hoitoinnokkuutta. Joka kelillä ulos lenkille ennen kouluunlähtöä, koulusta heti kotiin käyttämään koiraa lenkillä, lisäksi iltalenkit ja tottelevaisuustreeniä, pissalenkki vielä iltapimeässä ennen nukkumaanmenoa. Jos näistä asioista napistaan esim. tuon parin-kolmen viikon aikana, tiedät varmasti, että hoito jää alkuhauskuuden jälkeen vanhemmille kokonaan.
Parhaita rotuja teille varmaan pienet tai keskikokoiset seurakoiratyyppiset rodut. Keskikokoinen villakoira esim. hyvä, tiibetinspanieli, cavalieri (tarkkana terveyden suhteen, paljon vikoja), japaninpystykorva, australianterrieri tai cairnterrieri, whippet, basenji....
Yorkshirenterrieri. Erittäin seurallinen ja reipas pieni koira. Yorkshirenterrierillä ei ole pohjavillaa, joten se sopii myös monille allergisille.
Villakoira, Bishon Friece ovat ensimmäisenä mieleen tulevat, vähiten allergisoivat ja toisilla allergisilla menestyvät ihan hyvin.
Johtuu siitä että turkki on tiheä eikä hilseile suoraan huoneilmaan jne,,,mutta tosiasiahan että jos joku perheessä on allerginen jossakin vaiheessa voi tulla tilanne jossa oireet pahenevat ja joudutaan tekemään luopumispäätös eläimestä. Se on aina huono tilanne eläimelle ja perheelle.Kodinvaihtajia on eläimissä todella paljon joka kuvastaa sitä että päätös eläimen hankkimisesta tehdään liian heppoisin perustein.
Suosittelen että käytte allergiatesteissä. Lisäksi tutkitte rotuja ja niiden ominaisuuksia netistä ja kirjoista. Ja jos mahdollista lainaatte kaverilta, ystävältä tai tuttavalta koiraa muutamia kertoja. Saatte selville miltä se tuntuu kun oikeasti on väännettävä itsensä vähintään 8h välein, eli 3krt/vrk sinne ulos kävelyllä. Sitten voi istahtaa alas ja miettiä uudelleen.