Lue keskustelun säännöt.
miksi jotkut vanhemmat ovat niin ....miksi sanottaisi...nipottajia, nuukia...
07.12.2012 |
Lapset eivät saa sitä tai tätä koska voi sattua niin tai näin...ei voida mennä suihkuun tänään koska oltiin eilen, ei voi nyt syödä tuota koska nyt kuuluisi syödä tätä. Tuntuu että tehdään isoa numeroa pikkuasioista, vaikeaa selittää. Onko nyt koko maailma jos 7vee on hereillä esim kaksi tuntia tavallista pidempää jos on vieraita, ei mun mielestä. Laitettiin kerran kylpytynnyri täällä (oisko ollut maaliskuu = aivan mahtava aika mennä sinne pimeässä) ja oma tyttö 8v odotti innolla että saa mennä kaverin kaa MUTTA tämä poika ei saanutkaan mennä....????? koska oli ihan TURHAA ja paljon vaivaa vaatteiden kanssa jne...TÄH????? tällaista en ymmärrä....
Kommentit (17)
ettei elettäisi ihan Huvikummussa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ettei elettäisi ihan Huvikummussa...
Meilläkin on vain kaksi lasta ja säännöt on säännöt. Säännöt nyt vain sujuvoittaa arkea ja säännöistä joustamiseen tarvitaan jokin erityinen syy, pelkät iltavieraat ei meillä riitä erityiseksi syyksi valvoa liian pitkään. Yleensä erityinen syy on juhlapäivä tai erityisen hyvin sujunut viikko, siis sääntöjen ja kotitöiden suhteen.
Tuo meidän esikoinenkin kun on sellainen että täällä elettäisiin ihan pellossa jos säännöistä joustettaisiin ilman mitään oikeaa syytä.
Mutta ap: Ehkä se sun äiti antaa sinunkin joku päivä valvoa vähän pidempään.
Muistan omasta lapsuudestani juuri juo spontaanit ja ihanat tekemiset niinä huippukohtina. Kiireinen, täysin lapsia huomioimaton elämä on itsekeskeisestä vanhemmilta. Mikäli on niin kiireinen, ettei lapset siihen sovi, kannattaa harkita pari kertaa ennen ehkäisyn pois jättämistä.
Säälittää lapset joilta kysytään että mitä kivaa on viime aikoina tehty ja vastaus on että ei mitään, kun äidillä ja isillä on aina niin kiire. Ja ei, en tarkoita astma-allergia-moniongelmalapsia. Ne on asia erikseen...
Meillä ei eletä kuin pellossa. Koti on aina siisti ja puhdas sekä järjestyksessä (siivoushullu äiti). Lapsilla (2 kpl) on arkirytmi, jolloin syödään, peseydytään ja mennään nukkumaan tiettynä kellonaikana, joka päivä, myös lomalla (ellei olla toisella puolella maapalloa). Karkkipäivä on vain viikonloppuna, yleensä lauantaina, kuitenkin vain kerran viikossa. Joka päivä ulkoilaan, jos sää vain sallii (pakkasraja -15 tai sataa kaatamalla). Säännöistä pidetään kiinni. Mankumisella ei saa mitään. Valehdella ei saa (arestia). Läksyt tehdään heti koulupäivän jälkeen, ja silloin televisio pitää olla kiinni. Tietokoneella ei pelata/surffailla tuntikausia. Jne jne
Ja silti joustetaan tarvittaessa! Me emme ole sääntöjä varten, vaan säännöt meitä varten. Jos tulee vieraita niin lapset saavat useimmiten valvoa, ellei seuraavana päivänä ole koulupäivä.
Karkkia saa syödä, jos vieraat tuovat tai tarjoavat. Samoin herkkujen laita.
Eli lähes kaikista säännöistä joustamme tarvittaessa (en jaksa luetella enempää esimerkkejä) mutta perusarkena sääntöjä noudatetaan.
Inhoan itse joustamattomuutta, ja elämässä pitää myös lapset opettaa elämään hetkessä, ja nauttimaan yllätyksistä.
Muistan omasta lapsuudestani juuri juo spontaanit ja ihanat tekemiset niinä huippukohtina. Kiireinen, täysin lapsia huomioimaton elämä on itsekeskeisestä vanhemmilta. Mikäli on niin kiireinen, ettei lapset siihen sovi, kannattaa harkita pari kertaa ennen ehkäisyn pois jättämistä.
Säälittää lapset joilta kysytään että mitä kivaa on viime aikoina tehty ja vastaus on että ei mitään, kun äidillä ja isillä on aina niin kiire. Ja ei, en tarkoita astma-allergia-moniongelmalapsia. Ne on asia erikseen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yöunen kanssa, en enää ikinä, vieraat tietävät sen ja jos eivät ymmärrä, niin jäävät alas yksikseen, mutta eihän normaali ihminen jää lapsiperheeseen vierailemaan klo 21.00 jälkeen..???
lapsi yli 3 v
"turhasta inkuttaminen" jota on muutenkin jo ihan liikaa meidän perheessä. Lapset haluaa koko ajan jotain, ihan jatkuvasti. Mä en jaksa enää ajatella onko joku iso asia vai pieni asia, ajattelen vaan että minä olen päättänyt, miten nämä hommat menee, ja on minun vastuullani että paketti pysyy kasassa. Minulta vie paljon psyykkistä energiaa alkaa joka ikisen sadantuhannen pyynnön kohdalla miettimään, että mitäpä jos se toteutettaisiinkin. Arki on hyvää ja äiti pysyy järjissään, kun siinä on tietty rytmi ja joku johtaa tätä orkesteria. Lomat on asia erikseen, mut arjessa en ala järjestämään mitään ekstraviihdykettä. On muutakin tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kerron: MÄ EN JAKSA ENKÄ VIITSI!!
Mä haluaisin vaan, että asiat sujuis ilman säätöä ja sähläämistä, ja kaikesta (vaikkakin kivasta joo) poikkemisesta koituu 99% todennäköisyydellä mulle jotain lisävaivaa. Aina.
viikonloppuna sitten voi vähän relata (mulla 1 lapsi ja toinen tulossa) mutta se rytmi on vaan niin tärkeä, että en jaksaisi sitä ininää ja kitinää, toki jossain joustan, mutta siitäkin saa sitten kärsiä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
inttää, että haluaa valvoa muttei jaksa... Toisaalta ei tunne kelloa joten on ihan tyytyväinen kun sanoo, ett valvoi jo yli nukkumaanmenoajan.
Sitä syödään mitä ruokana on tai ei syödä lainkaan. Tarviiko tätä edes perustella? Joka viikko kysellään ruokatoiveita ja iltapalan saa valita vapaaati siitä mitä kaapissa on.
Lapset ei ole sen onnellisempia jos saavat näitä asioita päättää itse, päinvastoin.
Yleensä juuri ne vähän vahingossa eteen tulleet asiat ovat niitä parhaita. Ilman suunnittelua mennäänkin ravintolaan syömään ja unohdetaan se valmiiksi tehty ruoka kotona, päätetään koko porukka valvoa pitkään ja tuijotellaan leffoja, leivotaan piparkakkutalo keskellä kesää :) Elämä Huvikummussa on ihanaa! Lapsistakin on kehkeytymässä oikein hyviä hetkestä nauttijoita. (Ja silti myös ne asialliset hommat sujuvat.) En sietäisi yhtään nipoilua ja tolkuttomia sääntöjä ja niiden orjallista noudattamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hymyillen huomaan että jotkut luulee täällä että olen n 28v yhden lapsen äiti, noup. Uusperhe missä 6 lasta ja mulla ikää jo yli 40v joten en puhu ihan tyhjästä. Tiedän just säätämisestä ja suunnittelemisesta ja kuskaamisesta KAIKEN mitä tekin, varmasti. Nyt vähän rauhoittunut tilanne täällä kun isommat jo aikuisia, silti voin joustaa ja relata ja antaa lasten joskus tehdä ei-suunniteltuja asioita vaikka olisikin vähän vaivaa mulle. Eri asia on jos terveyden takia täytyy olla tiukka, sehän on selvä (niin kun yksi vastaaja), nythän ei ollu näistä kyse.
ärsyttää kun kaverini on niin säännöistä kiinni, ei voi joustaa ikinä ja lapsi jää paitsi paljon kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä juuri ne vähän vahingossa eteen tulleet asiat ovat niitä parhaita. Ilman suunnittelua mennäänkin ravintolaan syömään ja unohdetaan se valmiiksi tehty ruoka kotona, päätetään koko porukka valvoa pitkään ja tuijotellaan leffoja, leivotaan piparkakkutalo keskellä kesää :) Elämä Huvikummussa on ihanaa! Lapsistakin on kehkeytymässä oikein hyviä hetkestä nauttijoita. (Ja silti myös ne asialliset hommat sujuvat.) En sietäisi yhtään nipoilua ja tolkuttomia sääntöjä ja niiden orjallista noudattamista.
Mä huomaan, että mä alan pikkuhiljaa rentoutua ( taas) kun kaoottisin vaihe työn, pinten lasten ja talonrakentamisen kanssa alkaa olla ohi.
Mäkin niin arvostan huvikumpuilua, mutta ikävä kyllä viime vuodet on tullut mentyä nuttura tiukalla.
Meillä nipotetaan aikalailla.
Lasten makuuhuoneissa ei oleilla muuta kuin nukutaan ja kavereita ei tosiaankaan saa viedä näihin huoneisiin (johtuu lasten astmasta ja allergioista).
Ruuista ollaan tosi tarkkoja koska jos lapsi syöö vaikka parina päivänä peräkkäin possun lihaa paljon niin todennäköisesti menee kuukausia tai puolivuotta kun pystyy taas syömään possua siedettävin oirein. Ja tämä koskee tosi monia ruokia. Eli pakko pitää tiukat rajat mitä syödään ja milloin.
Kylpytynnöriin en olisi välttämättä päästänyt lapsia enkä olisi kehdannut sanoa että johtuu lapsen laajoista ihottumista. Kun osa ihosta vaatteiden alla on vereslihalla ei halua riskeerata sitä likaisella tynnyrivedellä + lisäksi tulisi lisää ihottumia kylmän ja kuuman vaihtelusta.
JNE Eli toisinaan niille ihmesäännöille on syynsä vaikka aina ei jaksa tai lapsen takia halua selittää kaikkia vieraammille ihmisille.
Mutta ymmärrän kyllä toisaalta ap;n pointin joustamattomuudesta. Kyllä meillä saa valvoa hieman myöhempään jne. koska siitä ei tule meillä ongelmia.
Sit kun kasvat isoksi, niin sinustakin tulee sellainen. ;)
joka päivä, että jokainen ylimääräinen vaiva, sotku, pesu, pakkaaminen, (jokahan ei lapsien eikä muiden aikuisten mielestä ole mitään, koska he eivät joudu mitään tekemään asioiden eteen) vieminen ja tuominen ei vaan enää innosta. Kun lapsia on enemmän, niin äiti saa muutenkin organisoida kaiken ja yrittää muistaa sen sata asiaa, eikä siihen vaan kiinnosta ottaa yhtään enempää muistettavaa ja järjesteltävää. Totta kai lapsista olisi hauskaa olla spontaaneja, eihän heillä ole kapasiteettia nähdä mitä vaaratilanteita, mahdollisia vahinkoja ja pitkän ajan seurauksia asioista koituu. Aina voi käydä hyvä tuuri, ja kaikilla on vaan hauskaa. Mutta jossain vaiheessa on nähnyt niin monta kertaa, mitä tapahtuu jos kaikki ei menekään putkeen, eikä viitsi vaivautua ottamaan sitä riskiä.