Jonkun alan ammattilaiset, suostutteko tekemään jotain alanne juttuja tutuille ilmaiseksi?

hoidan tuttuja lapsia ilmaiseksi. Tuttuja voin myös neuvoa kasvatusasioissa, jos pyytävät.

Käytän työssäni melko harvinaista kieltä, mutta harrastukseni kautta useampikin tuttu on tavalla tai toisella tuon kielen kanssa tekemisissä. Aikaisemmin tuli vähän väliä kyselyitä tyyliin "mitä tämä ja tämä tarkoittaa" tai "voisitko suomentaa tämän (tunnin pituisen) videon." Jossain vaiheessa kypsähdin tuohon hyväksikäyttöön, ja aloin aina vastaamaan "totta kai, normaalisti maksaisi X euroa, mutta saat vähän kaverialennusta." Kummasti loppuivat kyselyt :D Foorumilla saatan vastata johonkin nopeaan juttuun, mutta harvemmin näitä tulee vastaan.

harjoitella opinnäytetöiden/gradujen oikolukemista.



Oikeinkirjoitusjuttujen harjoittelu tekis myös mulle ihan hyvää. Olen kyllä kiinnostuneempi setvimään ei-normatiivisia suomen kieltä koskevia kysymyksiä. Kielenhuoltoasioissa en ole niin hyvä (koska meillä ei varsinaisesti ole sitä), parhaat kielenhuoltajat taitaa olla kirjoituksiin harjoittelevia abeja.:)



t: suomen kielen opiskelija

Kyllähän sitä moni haluaisi pitää minua olkapäänä, ´mutta siviilissä en hoida tai anna terapiaa. terv psyk. sh

Jotain pieniä juttuja. En kuitenkaan jaksa ruveta esim. mitään riita-asiaa hoitamaan.



Lakimies

juhlissa kuten ristiäiset toimin yleensä kahvinkeittäjänä/kaatajana, vaikkei mua olis siihen erityisesti pyydettykään. Se vaan jotenkin istuu mulle se homma. T: Tarjoilija

Ehkä tunnin viikossa. Saatan pitää jotain harrastustoimintaa tms. En jaksa iltaisin todellakaan alkaa hoitaa toisten lapsia. Lomalla huomaa jaksavansa paremmin. Hyväntekeväisyysjutuista tykkään (esim. lähetystyön hyväksi, partio tms). Mutta en ns. puolituttujen tai kavereiden monen tunnin auttamisesta.



t. lastentarhanope

tietokoneen kanssa. Yleensä tarjoavat kahvia tai ruokaa. Olen luonteeltani avulias ja teen vapaaehtoistyötä muutenkin.

kuvataide- tai draamakasvatusta huvikseni, jos jaksan, tai jotain muuta mistä lapset tykkäävät.



(t. toinen lto)

Ja muita en sitten auta.



Hyvä esimerkki on ystäväni. Hän opiskeli lääkäriksi ja pyysi, että kääntäisin englanniksi hänen lopputyönsä tiivistelmän. Tein sen ja muitakin hänen opiskelujuttujaan, joita piti englanniksi tehdä, olin korjaillut.



Kun nyt sitten valmistui, niin kerran yleisessä keskustelussa ihmiset alkoi jutella sairauksistaan yms. Totesin sitten jotain minua vaivanneesta jutusta - en pyytänyt tätä kaveria katsomaan tai mitään. Hän totesi heti, että sun täytyy sitten vaan varata aika lääkäriltä. Muutenkin, jos seurueessa tulee jotkin vaivat puheeksi, poistuu paikalta tai muuten antaa ymmärtää, että älkää häneltä vaan kysykö.



Ns. "parasta" kaveriaan ja tämän lapsia kyllä käy hoitamassa ja antaa ihan seurassa neuvoja, mille erikoislääkärille hakeutua, jne. Mutta muita kohtaan muuttunut todella kopeaksi. Häntä en enää auta, vaikka pyytäisi.



Toinen hyvä esimerkki on ystäväni, joka on diplomi-insinööri ja tietokonejuttujen lisäksi todella hyvä rakentamaan ja korjailemaan ja todella avulias. Hänelle puolestani aina sitten leivon tai teen jotain hyvää pakkaseen laitettavaksi, kun käydään kylässä (hän ei itse osaa lainkaan laittaa ruokaa vaan syö vain eineksiä), olen auttanut työhakemusten tekemisessä, pitänyt lapselleen englannin tukiopetusta, jne.



Yksi ystäväperhe on aina auliisti lainaamassa, jos joku tarvii huonekaluja, kameraa, jotain keittiövimpainta, tms. Heitä olen auttanut mm. lastenhoidossa, myös antanut tukiopetusta, hakenut lääkkeitä apteekista koko perheelle, kun ovat kaikki olleet sairaina, jne.

Onneksi voin nykyään vedota siihen, ettei minulla ole ohjelmistoa käytössäni, eikä tietokonetta johon piraatin voisi asentaa.



Ei tartte piirrellä mitään perkeleen kesämökin kuvia sukulaisille puoli-ilmaiseksi. Jes.



Tietty jos joku kysyy, kandeeko tehdä näin vai noin, voin vastata jos tiedän.

Olet it-alan ammattilainen ja kyllä voin vastata kysymyksiin vaikka täällä AV:ssa, jos koskee alaani ja tiedän vastauksen.



Mutta sitten taas en suhtaudu kovin lämpimästi ajatukseen tehdä ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi vaikka verkkosivut sukulaisen firmalle tai kumminkaiman lapsen harrastusporukalle, koska ensinnäkin teen jo webbisoftaa 8 tuntia päivässä ja se ihan riittää mulle, ja toiseksi, tuolla tavalla tehty työ pois niitä hommia virallisesti tekeviltä yrityksiltä jotka palkkaavat minut ja kollegoitani.

juttuja teen, esim. perukirjoja, testamentteja ja avioerohakemuksia hyville kavereille ilmaiseksi. Ne eivät kuulu varsinaiseen ammattiini mutta koulutukseni ansiosta osaan ne tehdä.



Ei niitä niin usein tarvita, että se rasittaisi. Jotkut ei halua kertoa asioistaan ventovieraille.

Jotain pikkuhommia voin tehdä vastapalveluksena, jos tuttu on tehnyt mulle oman alansa hommia. Neuvoja annan kasvotusten ja netissä ihan mielelläni.



t. ompelija

Kysyminen ei maksa ja neuvon aina parhaani mukaan. Hoitoja en ala ilmaiseksi tekemään.

Ripsien ja kulmien värjäystäkin nihkeästi, jos siis oletetaan minun väreillä tehtävän. Kulmien siistimistäkin teen kavereille/perheelle (muutaman minuutin hommaa), mutta varsinaista kulmien muotoilua puskakulmia varten suosittelen tulemaan hoitolaan.

Ehostuksia saatan joskus pikkuhumalassa tehdäkin, kavereille. Mutta silloin yleensä on joku kampaaja myös porukassa mukana ja tehdään sitten kunnolla!

Ja siis teen tietysti kaikkea jos on vastavuoroisuutta mukana.



- kosmetologi

Ope 24/7. Olen töissä yläasteella, illalla lapset kysyvät neuvoa ja mielelläni tietysti autan alkuun.Mutta pari tuttua on alkanut opiskella ja heitä en jaksaisi auttaa. Se on niin ristiriitaista, vaativat mielestäni liikoja. Eivät ole viitsinet paljoakaan tehdä tehtävien eteen ja tulevat pyytämään apua...menee tunteja.voisin olla mieluummin kaveri kuin ope näille.

Todella tökerönä pidin serkkuani, jota en ollut nähnyt sitten lapsuuden, mutta kehtasi pyytää tekemään ositusta eronsa yhteydessä. Matkaa olisi ollut n. 400 km/suunta ja koko viikonloppuhan siinä olisi kulunut. Serkkupoika kyllä tarjoutui kustantantamaan matkat, mutta totesin, että kiitos ei.



Lakimies

työkseni olen nykyään markkinoinnin parissa ihan tuota ktm:n tutkintoa vastaavissa tehtävissä.



Haluan pitää huvikseni aikaisempia oppejani yllä, joten saatan meikata jonkun kaverin kun ollaan alottelemassa, leikkaan kavereidenkin lasten hiukset ja värjään ja leikkaan joitakin tuttuja aineiden kustannuksilla eli ilmaiseksi käytännössä.



Täällä jos joku kysyy kampaajan neuvoa, annan usein sen.

Joskus olen kielikysymyksissä auttanut. Tosin tutuilla on usein hyvin kapea ja jopa hiukan vinoutunut käsitys siitä, mikä on alaani.

Yhden kummilapseni vanhemmat kutsuvat yleensä kylään, kun pitäisi leikata hiukset - isältä, pojalta ja tyttäreltä. Ja vielä sitten äidin hiukset pitää värjätä, aineet hän sentään maksaa. Mutta työn saa tehdä kahvipalkalla.



Kyläilyt ovat kyllä vähentyneet... Opiskeluaikana tein ihan mielelläni, nyt alkanut kismittää.



t. kampaaja.