Lähtisitkö yksin laivalle kolmen lapsen kanssa?
Tai lähtisittekö laivalle porukassa kaverisi ja hänen lapsiensa kanssa?
Kommentit (13)
tiedämn, ettei hän ryyppäisi matkalla.
ja ihan normaaleissa hyteissä.Pienempänä aika meni hyvin leikkihuoneissa
ja vaikeeta on jo kahden lapseni kanssa.
kaveria en ota mukaan, koska me ollaan niin erilaisia matkustajia, hän ramppaa hulluna kaikki ostospaikat läpi ja me kierrellään museoita ja nähtävyyksiä (hänelle haukotus haukotus).
Meillä on lähinnä se ongelma, että Ruotsin reissuilla on vaikea saada 12-veen ja 10-veen aika laivalla kulumaan, pienin pääsee vielä leikkihuoneeseen. Ne isompien pelihuoneet nielee rahaa, eikä viitsisi kannella ylimääräistä viihdykettä painolastina. Tallinnan reissut menee hyvin, sen verran lyhyitä.
meillä on viisi lasta ja olen reissannut niin risteilyillä kuin Tukholmassakin koko sakin kanssa. Siis yksin, skä miehen kanssa. En ole pitänyt asiaa mitenkään ihmeellisenä?
olen lähtenytkin, nuorinkin oli vasta vauva
toinen on 2v ja toinen 4v. Ei se olisi mitään lepolomaa, miksi sellaisesta maksaisin. Kun lapset kasvavat ja ovat helppohoitoisempia, sitten varmaan voisin lähteäkin.
kumminkaan päin, varsinkaan kenekään äitikaverin ja hänen lapsiensa kanssa. Nou tänks, minne tahansa muualle kyllä, täällä kotisuomessa. Mökkeilemään, kylpyläreissulle jne.
Mutten laivalle, en pidä laivareissuja muutenkaan lapsille sopivina juttuina, ainakaan viikonloppuisin, meidän lapset ei ole tottunut katselemaan kun känniläisiä örveltää joka puolella. Oman miehen seurassa voisin laivalle lähteä lasten kanssa.
Eiks ne tipu sieltä yläpediltä? Mulla 2, 4 ja 6 vuotiaat.
Isommat nukkuivat yläpedeillä.
Mukana oli kaveri lapsensa kanssa. Heillä oli perhehytin toinen puoli käytössä.
Eiks ne tipu sieltä yläpediltä? Mulla 2, 4 ja 6 vuotiaat.
Ainoa ikävä kerta oli kun pienin heistä sai oksutaudin pallomerestä ilmeiseti, silloin olisin kaivannut miestä paikalle, mutta selvisin siitäkin.
useaan otteeseen. Kaksi minisviittiä vierekkäin, niin on kaikilla tilaa.
Kaverin kanssa tuskin lähtisin, en kestä aikataulujen yhteensovittamista ja neuvotteluja siitä, kuka nukkuu mihin aikaan ja koska pääsee syömään.