Onko normaalia että parisuhteessa ei osteta mitään lahjoja ikinä.

ennen vain minä ostin lapsellekaan lahjoja. nyt eron jälkeen saa lapsi lahjoja toiseltakin vanhemmalta.

Eipä me vanhemmat toisillemme siis mitään osteta.

Ostetaan sitten tarpeen mukaan mitä tarvitaan, jos on varaa pitkin vuotta.

Onhan se vähän epäromanttista, mutta ei haittaa. Osaan ostaa itse itselleni mitä haluan ja meillä on täysin yhteinen talouskin.

minä ostan lahjat lapsille ja miehelle. Enkä saa mieheltä lahjaa ja se pahoittaa kyllä mielen. Mutenkin koko joulun uurastus ja rahoitus tulee mun luottokortilta... Mutta tänään sen taas tajusin- ero tässä tulee. Mutta siinäkin pitää minun olla se tekevä osapuoli. Mitä sillä miehellä tässä on- elättinä siivellä. Yäks.

Itsellänikin mies, jolle lahjojen ostaminen on vaikeaa. Sitä sitten itsekin helposti jättää lahjat hankkimatta, kun vastavuoroisuus ei toimi. Mieheni ei myöskään yhtään tykkää vastaanotta lahjoja. Juuri äsken onnistuin antamaan hänelle ehkäpä ensimmäisen lahjan 10 vuoteen, johon hän on täysin tyytyväinen. Se on selänpesin :D



Mutta eipä tuosta avioeron syyksi oikein ole, minulle ainakaan.

Saatetaan kyllä laittaa lahjojen sekaan jotain toisillemme, mutta sekin on lapsia varten - heistä on tylsää, jos vanhemmat ei saa mitään. Tänä vuonna jemmasin asiakkailta saadut liikelahjat ja pistin jakoon aattona :) Miehelle ostin pullon Baileysiä muka-lahjaksi, olisin ostanut muutenkin.



Meistä kumpikaan ei välitä lahjoista tai varsinkaan tavarasta. Varmaan ilahtuisin, jos mies olisi jonkun aineettoman yllärin (kaupunkiloma, tms) hankkinut, mutta useimmiten tykätään myös suunnitella vapaa-ajan kivaa tekemistä yhdessä ennemmin kuin että toinen järkkää ja yllättää.

Tykkään antaa miehelle lahjan/lahjoja sekä synttäreillä että jouluna ja odotan samaa huomaavaisuutta myös toisinpäin.

mutta sain lahjaksi monitoimikoneen ja läppärin kun pyysin. Kysyi vielä, että saako kuumotusta jos ostaa käskyn mukaan käyttötavaraa. Mieluummin sitä kuin rumat kalliit korvikset, jotka sain viime vuonna.

Ihan tarkkaan toivon siis ja ehkä olen valitsemassakin. Saatan saada jotain kallistakin. Mutta se on tylsää, kun tietää mitä saa.



Tänä vuonna laitoin miehelle sähköpostin lahja-asiasta ja hän todella yritti ja onnistuikin. Listasin erilaisia toiveita ja asioita mistä syksyn ja jo vuosien mittaan olen puhunut ja kuinka hänen 20 vuoden jälkeen pitäisi tietää vähän mun tyyliä, mistä tykkään jne. ja kuinka etenkin jouluna voi varmistaa, että lahjan voi vaihtaa jne.



Minusta lahjat kuuluu parisuhteeseen. Mun miehelle on tosi vaikea ostaa mitään, mutta aina keksin jotain. Alitajunnassa kerään ideoita ja hyödynnän jouluna ja synttärinä.