Kun lapsi täyttää 18 ja elatusvelvollisuus päättyy

vaan tukea jota vanhemmat maksavat opiskelevalle lapselleen.Myös siis etävanhempi,vaikka varsinainen elatusvelvollisuus päättyikin,mutta lapsi ei elätä itseään vaan opiskelee.

Sinun pitää ottaa yhteyttä lastenvalvojaan niin hän auttaa asiassa ja laatii sopimuksen. Molemmat vanhemmat ovat velvollisia osallistumaan kohtuullisin menoin.

niitä vanhempia löytyy jotka lopettavat lapsistaan välittämisen 18- vuotispäivään, minä ainakin autan ja sponsoroin koko opiskelun ajan tarpeen mukaan.

vaikka on luvannut avustaa lastaan myös sen jälkeen kun lapsi täyttää 18 vuotta. Aion kyllä mennä lastenvalvojalle allekirjoittamaan jonkinlaisen paperin. Parempi olla mustaa valkoisella.

Saa alkaa kyllä hakea vähän jo töitä ja osaamaan huolehtia itsestään. Meillä töissä on jo 16-18 vuotiaita töissä monta kertaa viikossa.

Ei voi vaan aina olla vanhempien helmoissa vaikka sitten auttaisikin.

ihanaa---



etköhän rahapulassa oikeat osoitteet löydä.

Saa alkaa kyllä hakea vähän jo töitä ja osaamaan huolehtia itsestään. Meillä töissä on jo 16-18 vuotiaita töissä monta kertaa viikossa.

Ei voi vaan aina olla vanhempien helmoissa vaikka sitten auttaisikin.

osa nuorista haluaa keskittyä opiskelemaan. Jos käy vaikka lukiota 8-15, niin käy vähän rankaksi käydä vielä iltatöissä tai viikonlopputöissä. Vkl-töissä ei ole yhtään vapaapäivää viikossa. Iltatöissä taas panos kouluun jää muuten vähäiseksi.

No mutta ihmiset arvostaa eri asioita, ehkä sulle ei ole sivistys ja koulutus niin tärkeää.

maksetaan lapselle. Periaatteessa asia ei kuulu lähille ja lähillä ei ole oikeutta sitä vaatia virallisesti vaan se on lapsen tehtävä. Jos etä ei maksa, niin lapsen pitää oikeusteitse vaatia sitä toiselta vanhemmaltaan. Tietysti fiksua on, että etä maksaa sen oma-aloitteisesti ja miten sitten sovitaankin. Aika raskas ajatus se on lapselle lähteä toisen vanhemman kanssa oikeuteen. Mikäli etä on pienituloinen tai varaton, niin sitten ei saa penniäkään. Kela ei maksa mitään "elareita" täysi-ikäiselle vaan opintotukea voi hakea, jos tulot perheessä on tarpeeksi pienet.



Meillä tämä pohdinta on pian edessä. Mies maksoi vanhemmalle lapselle 200 Euroa/kk ja suoraan lapselle itselleen, koska lapsi muutti omilleen 18-vuotiaana ja kävi edelleen amista. Äiti ei maksanut, mutta toisaalta luopui nuoremmalle maksettavasta elarista siitä syystä, että mies otti vanhemman talouden vastuulleen. Eli lapsi sai tuet ja isältään 200 Euroa, joten yksiön vuokran jälkeen jäi elämiseen sen 300 Euroa. Ilman isän rahaa olisi joutunut ottamaan lainaa, koska ei teoriassa pysty edes elämään 100 Eurolla, josta menee puhelimeen ja bussikorttiin jo yli 50 Euroa.

Molemmat vanhemmat tekevät sopimuksen, myös lähivanhempi. Rahat siirretään koululaisen tilille ellei muuta sovita. Lukio-opinnoista saa helposti, amisopinnoista ei kovin helposti.



Sosiaaliportista



Koulutusavustus



Lait: laki lapsen elatuksesta 3.2 §



Lapsen elatuksesta annetun lain 3.2 §:n mukaan vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuneista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuvista kustannuksista.



Jos koulutusavustus vahvistetaan ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta, lapsen edustajana toimii lapsen lähivanhempi. Täysi-ikäinen lapsi vaatii koulutusavustusta itse ja voi kohdistaa vaateensa kumpaankin vanhempaansa. Koulutusavustus maksetaan 18 vuotta täyttäneen lapsen omalle tilille.



Oikeuskäytännössä on katsottu vakiintuneesti, että koulutusavustus voidaan vahvistaa lukion käymisen ajaksi, koska lukion katsotaan kuuluvan kansalaisten peruskoulutukseen. Koulutusavustus voidaan vahvistaa myös ammatilliseen koulutukseen, mutta kynnys siihen on korkeampi. Koulutusavustuksen vahvistaminen edellyttää aina tapauskohtaista harkintaa siitä, onko vahvistaminen kohtuullista. Harkinnassa on otettava huomioon myös lapsen omat mahdollisuudet vastata koulutuskustannuksistaan esimerkiksi opintorahalla, opintolainalla tai työnteolla.



Koulutusavustuksen määrään ei voida suoraan soveltaa elatusapua koskevia säännöksiä, vaikka koulutuskustannuksiin luetaankin suoranaisten opintomenojen lisäksi myös koulutuksen aikaiset elinkustannukset. Sen sijaan esimerkiksi harrastuksista aiheutuvat kustannukset eivät pääsääntöisesti kuulu koulutusavustuksella katettavaksi.

Hyvin selvisin. Mutta sen päätin, kun omat lapset opiskelee, autamme taloudellisesti. Nyt vanhin opiskelee ja autamme niin että ei tarvitse ottaa lainaa. Opintotukea ei saa tulojemme takia, mutta asumislisää saa koska on 18-vuotias.



Tukemme lakkaa kun valmistuu. Sitten on vuorossa nuoremmat sisarukset.

Vanhemmat voidaan harkinnanvaraisesti velvoittaa vastaamaan lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta.



Kyse on koulutusavustuksesta.



Koulutusavustus ei saa olla kohtuuton. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon erityisesti koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvat kustannukset sekä lapsen mahdollisuudet vastata itse koulutuksen aiheuttamista kustannuksista koulutuksen päättymisen jälkeen.



Huomiota on kiinnitettävä lisäksi vanhempien elatuskykyyn ja opintotukijärjestelmään opintolaina mukaan lukien.



Oikeuskäytännössä lukiolaiselle on velvoitettu maksamaan koulutusavustusta, koska lukio ei valmista ammattiin. Lukiolainen kun ei kykenisi selviytymään heti lukion jälkeen opintolainan koroista ja lyhennyksistä.



Koulutusavustuksen suuruutta harkittaessa koulutuskustannuksiin luetaan suoranaisten opintomenojen lisäksi myös koulutuksen aikaisen elinkustannukset.