G: Osallistuuko miehesi (lastesi isä) PYYTÄMÄTTÄ lastenhoitoon?

Vaikka minäkin olen hoitovapaalla.

Mutta olemme molemmat töissä.

Hoitovapaalla ollessani hoidimme illat puoliksi, minä päivät yksin.

Minun ei ja pyytäessä yleensä tokaisee, että se on minun hommiani, koska olen hoitovapaalla.

Yhdessä on lapsi tehty, yhdessä myös hoidetaan. Toki minä hoidan yöheräilyt, toinen kun lähtee aamuisin töihin. Mutta muuten kyllä. Entinen mies ei hoitanut yhteisiä lapsiamme, osin siitä syystä on entinen.

mut silloinkin vähän pitkin hampain, eikä takuulla tee mitään ylimäärästä vaan tasan sen minkä pyydän. Tai käsken. Itsepä olen miehen valinnu tosin en silloin tienny että hän ei osallistu vaikka halusikin lapsia.

Olen itse hoitovapaalla.

Vittu

Mitä

Paskaa

!

!

!

No ei osallistu, ei tee mitään, sanon ja sanon ja sanon vielä kerran = nalkutan. sitten saattaa EHKÄ vaikkapa laittaa tiskit koneeseen...wuhuu...

ei tulis mieleenkään, että edes pyytäisin

Tekee myös kotitöitä pyytämättä

että mun mies oli 15v sitten hoitovapaalla?

Tosi usein esim. kun laitan ruokaa ja kiellän pari kertaa taaperoa koskemasta johonkin, niin mies huutaa taaperon luokseen ja alkaa leikkiä tai pelleillä jotta saan tehdä rauhassa hommiani. Samoin jos silloin tällöin jään makoilemaan aamulla sänkyyn (ja ehkä köhin vähän flunssaisena) niin mies sulkee oven, kieltää lapsia häiritsemästä äitiä ja hoitaa heitä omatoimisesti. Välillä hän ehdottaa, että voi mennä lasten kanssa ulos jos autan pukemisessa, tai kysyy ottaako lapsen tai lapset kauppaan mukaansa.



Aika tasapuolista meillä on. Molemmat hoidamme lapsia omatoimisesti. Joskus minä pyydän miestä tekemään jotain ja useimmiten hän tekee. Jos ei aina tee kuten pyydän niin en suutu siitäkään. Yleensä hän kysyy, onhan ok jos hän menee sinne tai tänne ja olen lasten kanssa yksin. Jos joskus sanon, että ei käy just nyt niin hänkään ei suutu.

Mikä järki siinä olisi et miehen työpäivä olis vaan 8-16 ja mun hoitovapaalla 7-21?



Mun ihana mies ottaa lapset hoiviinsa töistä tullessaan ja pistää mut vapaalle. Käyn saunassa, katson leffan tai käyn kaupungilla. Illalla koko perhe yhdessä iltapalalle ja yhdessä laitetaan lapset nukkumaan.



Viikonloppuisin jompi kumpi päivä on mun vapaapäivä aamusta iltaan saakka. Ihana mieheni tekee joka päivä myös osansa kotihommista.

lapsen isä siis, mutta mieheni osallistuu :) Eikä tarvitse edes pyytää! Lapsen isän kanssa ollaan erottu jo aikoja sitten, eikä häntä kiinnosta lapsensa ollenkaan.

Mies osallistuu lapsen hoitoon, ei tarvitse edes pyytää. Mieheni myös siivoaa yms. Ensi vuonna meille tulee yhteinen vauva ja olen varma, että osallistuu vielä silloinkin :) On nytkin jo puhunut, että hommataan rintapumppu, jotta hän voi sitten auttaa myös yösyötöissä :)

Lapsia ei olis edes hankittu, jos isä ei osallistuisi omien lastensa hoitoon.

Meillä on ihan luonnollinen työnjako. Hoidan muksut yksin silloin, kun mies on vuorotöiltään pois kotoa. Kun hän on kotona, hän huolehtii toisen pikkulapsen ja minä toisen.



Mies hoitaa iltakylvyt, minä aamuheräämiset. Vuorottelemme päivätorkkujen kanssa.



Teemme yhdessä kauppareissut ja uimahallikäynnit. Minä hoidan talouden paperiasiat ja aikataulutukset lääkärireissujen yms. kanssa, suurimman osan ruuista. Mies tekee usein päivällisen.



Olen kotiäiti.

mutta ei yhtäpaljon kuin minä. Miehen osallistuminen on sitä, että osallistuu kun huvittaa, sopii hänelle tai näkee, että olen ihan loppu. Toisaalta jos hänelle ei sovi, niin linnottautuu työhuoneenseensa koko illaksi.



Minä vastaan lasten ruokkimisesta, iltapuuhista ja nukkumaanlaitosta. Mies auttaa.



Tämän ketjun perusteella pitäisi olla todella kiitollinen, että mies ylipäätään auttaa ja vie välillä lapsia ihan vapaaehtoisesti ulos tms. mutta itseäni ärsyttää tuo pikkuapulaisen rooli. Mikä siinä on, että kun saavun väsyneenä töistä klo 20, niin miehen mielestä on ok painua katsomaan elokuvaa, kun enhän ole tehnyt mitään lasten eteen koko iltana? Mutta kun hän tulee tuohon aikaan töistä, hän ärisee, että syö nyt eikä jaksa nyt lapsia lainkaan eikä välttämättä edes sano hyvää yötä.



Mutta siis kaiken kaikkiaan ihan kohtalaisesti osallistuu eikä aina tarvitse pyytää tai huomauttaa asiasta edes.

Alusta asti on hoitanut kylvetykset kokonaan ja vaipanvaihtoja vähintään tasapuolisesti. Nyt tenavat ovat 2- ja 4-vuotiaat, ja mies huolehtii aina heidän aamupalat ja iltapalat sekä vie lapset hoitoon. Hoitaa myös hampaanpesut ja isomman lapsen iltasadun ja nukkumaan laiton, minä huolehdin pienemmän unille hampaanpesun jälkeen.



Sama juttu oli, vaikka olin hoitovapaalla, tai ei tietysti hoitoon viemistä ollut... Mulle jäi varsinaiset ruuat ja välipala hoideltavaksi, sekä pyykinpesut.

enkä muuta odottaisikaan.

mutta aika pitkälle varmaan siitäkin syystä, että en ole mikään superihminen, ja jos kaikki vastuu kodista ja lapsista on minulla, väsyn ja tulen ihan h*vetin kiukkuiseksi, eikä sellaisessa kodissa ole hyvä kenenkään asua. Tykkää kyllä lapsista ja tykkää touhuta niiden kanssa, mutta varmasti tekisi enemmän omia hommiaan jos se olisi mahdollsita.



Kotityöt teen melkein kaikki, koska olen hoitovapaalla, mut ne ei mua rasita. Lastenhoito yötä päivää kuitenkin rasittaa, ja sitä en suostu yksin tekemään.

mutta ei yhtäpaljon kuin minä. Miehen osallistuminen on sitä, että osallistuu kun huvittaa, sopii hänelle tai näkee, että olen ihan loppu. Toisaalta jos hänelle ei sovi, niin linnottautuu työhuoneenseensa koko illaksi.

Minä vastaan lasten ruokkimisesta, iltapuuhista ja nukkumaanlaitosta. Mies auttaa.

Tämän ketjun perusteella pitäisi olla todella kiitollinen, että mies ylipäätään auttaa ja vie välillä lapsia ihan vapaaehtoisesti ulos tms. mutta itseäni ärsyttää tuo pikkuapulaisen rooli. Mikä siinä on, että kun saavun väsyneenä töistä klo 20, niin miehen mielestä on ok painua katsomaan elokuvaa, kun enhän ole tehnyt mitään lasten eteen koko iltana? Mutta kun hän tulee tuohon aikaan töistä, hän ärisee, että syö nyt eikä jaksa nyt lapsia lainkaan eikä välttämättä edes sano hyvää yötä.

Mutta siis kaiken kaikkiaan ihan kohtalaisesti osallistuu eikä aina tarvitse pyytää tai huomauttaa asiasta edes.

Sano miehellesi, että kaipaat työpäivän jälkeen puolen tunnin-tunnin hengähdystauon ihan kuten hänkin, ollaan tasapuolisia tässä.

Minä ainakin ymmärrän, että mies tahto heittäytyä töiden jälkeen vähäksi aikaa sohvalle, lukea lehden ja syödä rauhassa ennen kuin hyppää kaverikseni lastenhoitoon tai päästää minut hengähtämään yksin.