Testamentti: Oletko tehnyt ja kenelle?

Teimme ex-aviomieheni kanssa keskinäisen testamentin toistemme hyväksi; kun ei ole rintaperillisiä, ettei valtio peri. Koskaan ei tiedä, jos vaikka kuolee autokolarissa yllättäen, ja silloinhan saattaa valtio periä, kun ei ole rintaperillisiä eikä aivan lähisukulaisia elossa. Mieluummin annan asuntoni hänelle kuin valtiolle; häntä rakastan - valtiota en.

Edunsaajia ovat mieheni ja hänen lapsensa. Kun testamentti tehtiin, lapset olivat vielä alaikäisiä, ja oli mahdollisuus, että miehen ex olisi päässyt hallitsemaan omaisuuttani heidän kauttaan. Tämän estämiseksi testamentissa on useita määräyksiä, jotka eivät enää ole ajankohtaisia. Itse asia kuitenkin pitää.

Olen tehnyt ja lapsilleni. Saajasta tarvitaan varmaan nimi tai ei ehkä välttämättä sitäkään. Minäkin olen tehnyt testamenttini jo ennen kuin toinen lapseni on edes ollut olemassa.

mutta veljen kolmelle tenavalle menee. Avomies, veli ja äiti ymmärtääkseni tietävät toiveeni. Avo ei tietysti perikään ja muut osaavat luopua lasten hyväksi. Testamentti toki selvyyden vuoksi pitäisi tehdä ja esim. korut ja suvun käsityöt haluan veljen ainoalle tyttärelle jättää. Ei rahallisesti mitään kovin isoa, mutta hän ymmärtää arvon ja siirtää harkintansa mukaan eteenpäin.

En ole tehnyt, kun lapset perivät.

Ei kai siinä muita vaatimuksia ole, kuin kirjallisesti ja kahden todistajan samanaikaisesti läsnäollessa allekirjoittamana.



Testamentinsaaja pitää yksilöidä sen verran selvästi, että pelkkä "siskontyttö" ei riitä, jos siskolla sattuu testamentin toimeenpanon aikaan olemaan useampia tyttäriä.

Ensisijaisesti tietenkin oma lapsi perii. Toissijaiseksi perijäksi kävisi vanhemmatkin, mutta en halua rahojeni menevän veljen perheelle eli laittaisin toissijaiseksi perijäksi miehen nuoremman lapsen edellisestä liitosta, koska olen lapsen elämää seurannut äitipuolena läheltä yli 10 vuotta ja on mulle rakkaampi kuin typerä veli siippoineen.

Olen lapseton (saankohan edes olla tällä palstalla) ja ilman testamenttia kaikki menisi nyt 92-vuotialle isälleni....



Eli testamentti on tehty ja kolmen sisarukseni yhteensä kahdeksasta lapsesta yksi "suosikkini" saa kaiken. Asia toki paljastuu vasta kuolemani jälkeen. Siihen asti jokainen lapsi saa minulta täsmälleen samanlaista taloudellista huomiota (maksan mm. kaikkien autokoulut)

Olen tehnyt omalle lapselle. Olen eronnut ja minulla on vain yksi lapsi ja enempää ei tule.

Niin miksi sitten testamentti? Testamenttimääräyksellä voit ehkästä että monia asioita, vaikka sen että milloin lapsi saa perinnön ja kuka on edunvalvoja jne myös sen että jos lapsesi menee naimisiin ja ei tee avioehtoa niin eron tullessa voi antaa "suojaa" sinulta saatuun perintöön.



tuossa linkki jossa tein aikoinaan yhden version testamentti määräyksestä, tosin paljon muuteltuna mutta pääasiat kerrottuna! Testamentin voi tehdä itse, tuossa pohjassa ilmenee tarvittavat asiat mitkä testamenttimääräyksen pitää pitää sisällään ja todistajat ehdottamasti täysin ulkopuoliset esim. työkaverit



http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1356630/saako_lapsen…

Lapset perivät kuitenkin. Eikä ole niin erikoista omaisuutta, että se pitäisi yksilöidä jollekin tietylle henkilölle.

ja olemme tehneet keskinäisen testamentin. Eli mitään ei jaeta ennenkuin kummastakin on aika jättänyt. Molemmilla siis lapsia aikaisemmista liitoista.

Tällä olemme turvannet sen, että jäljelle jäänyt saa hallita koko omaisuutta, niin kauan kun elää.

Miehen lapsiin miehellä huonot välit ja pelkona ollut, että tulevat vaatimaan isänsä osuutta omaisuudesta, jos hän ensin kuolee. Siihenhän on lain mukaan mahdollisuus. Mutta näin se on estetty. Lisäksi testamenttiin on mieheni tahdosta tehty merkintä, että saavat vain lakiosan, ei muuta. Se kun on pakollinen. Loppu menee minun lapsilleni.

Testamentti tehtiin lakimiehen kanssa ja kaksi todistajaa tarvittiin.

Yksi lapsi on, yhteinen.



Lapsi tulee aikoinaan saamaan kaiken, mutta nyt kun lähes kaikki on kiinni ok-talossa, haluan miehelleni mahdollisuuden pitää talon ja kasvattaa lapsen tässä ilman huolia.