Lue keskustelun säännöt.
Eilen aloitin mirtatsapiinin
16.10.2012 |
kuukausien tauon jälkeen. Otin lääkkeen klo 20 ja puoli tuntia myöhemmin aloin nuokkumaan ja oli pakko painua pehkuihin. Nukuin 11 tuntia ja näin koko yön ihan hirveästi unia. Välillä painajaisia ja välillä mukavia unia. Kerran heräsin yöllä ja huusin hereillä painajaista. Mutta: Ihanaa että olen nukkunut, tiedän että ruokahalu paranee taas ja saan itseni normaalipainoiseksi sekä mieliala kohenee. En ikinä lopeta tätä lääkettä!! Oli hullua edes yrittää. Ei mun elämässä ole mitään vikaa, pää ei vaan toimi ilman lääkkeellistä apua. Voin elää tämän asian kanssa.
Kommentit (3)
Ilmeisesti olet alipainoinen niin tuo mirtazapiiniin kuuluva lihottavuuskaan ei ole ongelma. Mulla on sitä kaapissa nukahtamislääkkeenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tosiaan mitään vikaa siinä jos yhdellä varsin harmittomalla lääkkeellä saa olon hyväksi ilman merkittäviä sivuvaikutuksia.
Mulla ei ollut oikein apua mirtasta, lihoin ensinnäkin 20 kg nopeasti, mutta lisäksi kävi niin että annosta piti koko ajan nostaa jotta aine tehosi mitään. Lopulta tuli vastaan maksimi sallittu hoitoannos. Sitten otettiin rinnalle toinen lääke (Rivatril) ja lopulta vielä kolmas kovemman luokan lääke, mutta masennus oli ja pysyi, ja sivuvaikutukset senkun kasvoivat. Lopulta luovuin koko lääkkeistä koska ne aiheuttivat pelkkiä sivuvaikutuksia.
Juuri tuo uneliaisuus (alhaisemmila annoksilla) ja ruokahalun kasvaminen. Ne oli mulle nimenomaan ne huonot puolet tuossa lääkkeessä. Mä tosin nukuin 15h unia ja lihoin 10+ kiloa...