Itkettää

Olen 43v sairaanhoitaja.. aina reipas, kova tekemään töitä. Iloinen, puhelias, avoin, pidetty jne.



2 vuotta sitten päähänpiston seurauksena hankin avioeron, muutin omilleni.. vauhtia riitti vuoden verran. Ostelin ja velkaannuin 20.000 euroa, oli tekoripisiä, hiustenpidennystä, tekokynsiä, keinorusketusta, uusia kuteita, tutustuin uusiin ihmisiin treffipalstojen kautta jne.



Minua lääkitiin masennuslääkkein vuonna 2011 ja vauhtia tuli vain lisää.



2012 tammikuussa lopetin kaikki lääkkeeni tuosta vaan ja olo alkoi paranemaan, mutta jäätävä ahdistus jäi.

kesällä 2012 vaivuin psykoosiin ja tuosta toivuttuani minua hoitanut psykiatri kertoi minulla olevan lievä Bipo II. Lääkitys Seroquel 200mg x1, tarv. Ketipinor 25mg ja yöksi Imovane 7,5mg.



Sairausloma vuoden loppuun.. ja sen jälkeen tarttis etsiä töitä. pelottaa, entäs jos sekoan uudelleen? Nyt jo kaikki puhuu tällä pienellä kylällä. Töitä pitäisi hakea toiselta paikkakunnalta, no ei sinällään ongelma, mutta



kuka tai missä se tiedetään pärjäänkö koskaan enää työelämässä? Sero kyllä auttaa, siihen etten ole enää niin tempperamenttinen.. mutta se on tehnyt minusta laiskan ja hitaan.



Haluan töihin sairaanhoitajaksi, mutta en taida siihen enää pystyä =(.



Onko edessä uudelleen koulutus ja sitä kautta työttömäksi jääminen?



Nyt en tiedä mitä tehdä... itkettää vaan