Lue keskustelun säännöt.
Lapsi 6v. on ihan surun murtama =(
15.10.2012 |
Jouduttiin eilen lopettamaan rakas kissamme. Tänään lapsi on vain itkeskellyt enkä oikein löydä keinoa lohduttaa häntä =( Olen yrittänyt puhua, että kissa meni taivaaseen eikä tunne enää kipua jne.
Kuinkahan kauan lapsen suru mahtaa jatkua ja miten osaisin lohduttaa ja suhtautua siihen? Tämä oli lapselle ensimmäinen kerta kun joutuu kuoleman kanssa "tekemisiin", joten tilanne on ihan uusi minullekin.
Emme oikein ehtineet varautua edes lemmikin kuolemaan kun meni niin nopeasti huonoon kuntoon.
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ole tukena ja anna surra rauhassa. Vaikka kirpaiseehan tuo nähdä kun oma lapsu surullinen. Itse olen lapsena menettänyt tärkeän lemmikin, mutta kyllä siitä nopeasti yli pääsi. Lapset osaavat kuitenkin elää nykyhetkessä.
pari vuotta sitten rakas koira. Oli lapsille aika kova paikka. Keksin siinä hätäpäissäni (lopettamisen iltana), että mitäs jos kaikki saisivat koota koirasta parhaat kuvat ja laittaa ne sitten seinälle.
Meillä oli paljon kuvia (koira eli vanhaksi), ja niitä lapset sitten innoissaan valikoivat. Suurin suru muuttui toimeliaisuudeksi, lapset saivat tehdä jotain konkreettista rakkaan lemmikin muistoksi. Kokosivat kuvat kumpikin omalle seinälleen - seinällä ovat edelleen, vaikka koiran kuolemasta tosiaan on jo pari vuotta. Koin, että tuo kuvien kerääminen helpotti pahinta surua. Lapset surivat edelleen, mutta suru ei ollut ahdistunutta vaan jotenkin helpompaa.
Lapset olivat koiran kuollessa 8 v. ja 5,5 v.
Et varmaan niin ole tehnytkään, mutta helposti sitä lohduttaakseen yrittää tehdä itkun syystä pienemmän kuon se onkaan. Itseltäni kuoli kissa, rakas lemmikkivanhus pari votta sitten ja vieläkin tulee kyyneleet silmiin, kun sitä muistelee. Olen kokenut elämäss isojakin menetyksiä, mutta lemmikin kuolema on monelle aikuisellekin iso asia. Miksei sitten lapselle, jonka maailmassa lemmikillä on vielä massiivisempi rooli. Muistelkaa kissaa, käykää sen haudalla tai jos sitä ei ole niin katselkaa kuvia ja itkekää. Kerro jos sinulla on lapsena ollut lemmikki, joka jouduttiin lopettamaan tai joka kuoli ja kerro kunka surit sitä, mutta kuinka pikku hiljaa aloit muistaa kaikkia kivoja juttuja lemmikistä ja nyt muistelet lemmikkiä jo hyvillä mielin.
Tapaus voi nostaa kuoleman käsitteen muutenkin lapsen mieleen, joten tarkkaile, pitääkö puhua siitäkin, ettei äiti tai isä ole kuolemassa vielä pitkään pitkään aikaan jne.
Tsemppiä teille. Niin ja osanotto lemmikin menetyksestä.
Et varmaan niin ole tehnytkään, mutta helposti sitä lohduttaakseen yrittää tehdä itkun syystä pienemmän kuon se onkaan. Itseltäni kuoli kissa, rakas lemmikkivanhus pari votta sitten ja vieläkin tulee kyyneleet silmiin, kun sitä muistelee. Olen kokenut elämäss isojakin menetyksiä, mutta lemmikin kuolema on monelle aikuisellekin iso asia. Miksei sitten lapselle, jonka maailmassa lemmikillä on vielä massiivisempi rooli. Muistelkaa kissaa, käykää sen haudalla tai jos sitä ei ole niin katselkaa kuvia ja itkekää. Kerro jos sinulla on lapsena ollut lemmikki, joka jouduttiin lopettamaan tai joka kuoli ja kerro kunka surit sitä, mutta kuinka pikku hiljaa aloit muistaa kaikkia kivoja juttuja lemmikistä ja nyt muistelet lemmikkiä jo hyvillä mielin.
Tapaus voi nostaa kuoleman käsitteen muutenkin lapsen mieleen, joten tarkkaile, pitääkö puhua siitäkin, ettei äiti tai isä ole kuolemassa vielä pitkään pitkään aikaan jne.
Tsemppiä teille. Niin ja osanotto lemmikin menetyksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
merkittävä menetyshän se on lapselle (kuten aikuisellakin, mutta osataan jo miettiä asiat toisella tavalla)
Pitää sylissä, kun on paha hetki ja tosiaan kuvilla voi helpottaa tuskaa.
Ostimme kauniin rasian ja laitoimme sinne kuvia kissasta, kissan neuvolakortin, jotain kissan leluja ja harjasta vähän karvaa.
Myöhemmin huomasin, että lapsi oli lähetellyt kissalle kirjeitä sinne laatikkoon.
Onnentyttö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ihan tänne pitää purkautua?
Onko tämä jotenkin huonompi aloitusaihe kuin muut tällä palstalla? Minusta ei.
Anna asialle aikaa. Jos lapsi haluaa puhua, kuuntele. Voitte muistella mukavia aikoja kissan kanssa, kivoja leikkejä. Lasta ehkä askarruttaa kuolema laajemminkin.