alan vaihto edessä. en jaksaisi, enkä tiedä mihin vaihtaisin
Olen työtön humanisti. Pitäisi varmaan kouluttautua uudelleen, mutta minua ei kiinnosta kuin muut yhtä huonosti työllistävät alat. En myöskään jaksaisi taas aloittaa täysipäiväistä opiskelua, kun ihan varmasti ei voi sanoa sittenkään saavansa töitä. Putkimiehistä on kuulemma pulaa, mutta jaksanko opiskella useampaa vuotta alaa, joka ei itseä kiinnosta yhtään?
Onko kukaan teistä tehnyt totaalista alanvaihtoa? Tuntuiko, että useamman vuoden yliopisto-opinnot ja se aika on mennyt sitten ihan hukkaan? Onko kukaan pystynyt opiskelemaan alaa, joka ei kiinnosta yhtään, ja voiko se työkään sitten olla mielekästä? Ilmeisesti eläkeikää hilataan koko ajan ylemmäs, joten mullakin työssäolovuosia ois edessä enemmän, kuin oon ees elänyt. Onko mitään järkeä mennä hampaat irvessä töihin seuraavat 40 vuotta?
Kommentit (4)
hainkin jo sosiaalipuolelle, ja jäi pisteestä kiinni. Yllättäen en ollutkaan pettynyt vaan helpottunut siitä etten sinne päässyt, ja nyt mietin että ehkä se ei ole minun alani sitten kuitenkaan. On tosi vaikea päättää mitä tekisi; opiskelu on iso investointi myös taloudellisesti, ja tällä kerralla on pakko valita ala joka satavarmasti työllistää, eikä se tällä alueella ole mikään muu kuin sotepuoli, ja sieltä vieläpä erityisesti vanhuspuoli.
Minä olen käynyt myös ammatinvalintapsykologilla, eikä siitä ollut mitään hyötyä. Siellä vaan joku humanistihessu kyseli, että no mikäs mua kiinnostais. Mulla on jo tutkinto alalta, joka mua kiinnostaa, olin siellä etsimässä alaa, jolla jotenkin voin siedettävästi tehdä töitä ja jossa töitä riittää...
se sairaanhoitajan/lähihoitajan työ ei ole käynyt mulla mielessäkään. Omasta mielestäni en tosiaankaan sovellu sosiaalipuolelle, työskentelyni tällä alalla ei olisi kenenkään etu. Jouduin alkuvuonna itse sairaalaan ja olin varmaan ihan mukava potilas, mutta kyllä huomasin, että ne hoitajat edustivat aivan eri ihmistyyppiä mitä itse olen. Minusta ei olisi siihen työhön.
voi että, kun vois palata ajassa 15 vuotta taaksepäin.
Niin, ja minäkin pyöräytin pari mukulaa sen humanistitutkinnon jälkeen. Saa arvat kaksi kertaa, onko työnantajat nyt kilvan mua palkkaamassa näiden kotonaolovuosien jälkeen :(
se on vain 2 v se koulu.
Mutta mites kokki/ravintolapuoli?
Itse olen yliopistoalallani työllistynyt, mutta tutut ovat uudelleen kouluttautuneet ainakin lähihoitajaksi, sairaanhoitajaksi, kokiksi, hierojaksi ja auton asentajaksi. Ja kaikki saaneet nopeasti töitä sen jälkeen!
Humanistiopintojen jälkeen tein mukulat, eikä työnäkymät todellakaan parantuneet. Niinpä opiskelin sairaanhoitajaksi, ja olen ollut todella tyytyväinen. Työpaikan olen saanut valita. Palkan pienuudesta maristaan, mutta kyllä se minulle on riittänyt.