Miten selviydyn jouluun asti?

Ookko muuttanu opiskelemaan johonkin vai mistä johtuu?

jossa on tehtäviä. Siivoat, pyykkäät laitat tavaraa roskiin. Kirjoitat tavoitteet toiseen listaan Kiinnitä nää listat näkyville ja lue niitä joka päivä.

Sinulla on sentää se odotettavana.



Tietokone sinulla ilmeisesti on kun täällä kerran palstailet.

Voit keksiä itsellesi puuhaa koneella.

Kirjoita tarinoita, piirrä kuvia, ota valokuvia ja photoshoppaa niitä, opettele uusia taitoja.

aikoinaan muuttanut opintojen ja työn perässä.

voisitko ajatella muuttavasi sinne, missä niitä sukulaisia on? Mikä sua nykyisellä paikkakunnalla pidättelee?



Yritä kiinnostua jostain sellaisesta harrastuksesta, joka ei vaadi rahaa. Kirjasto, kävelylenkkeily, kirjoittaminen, kännykkäkamerakuvaus... Tee näistä itsellesi viikkorutiini, jossa käyt kirjastossa aina maanantaisin ja lainaat mukavia kirjoja, kännykkäkuvaamassa aina torstaisin jne. Nämä rutiinit pitävät sinut pystyssä ja estävät kotiinjumittumisen. Ja kun totut niihin, niistä on iloakin.

kotipaikkakunnallani työllistyminen olisi vielä epätodennäköisempää kuin nyt. Lisäksi ei ole yhtään ylimääräistä takuuvuokriin ym. kuluihin nyt.



Mukavia vinkkejä on tullut. Tuntuu vain, että olen syrjäytynyt verrattuna työelämässä ja hienoissa harrastuksissa kävijöihin verrattuna. Heillä kuulostaa olevan tulossa odottamisen arvoinen syksy. Minulla vain tyhjää.

mä tyydyn lukemaan vain tätä av:ta.

Jos siis siihen saakka elämäsi jatkuu satavarmasti muuttumattomana niinkuin viesteistäsi saa käsityksen.



Miksi olet varma ettei koko syksynä elämässäsi tapahdu mitään positiivista, mistä tiedät ettei esim mitään töitä löydy?

a) hanki töitä tai

b) hakeudu opiskelemaan.

a) hanki töitä tai

b) hakeudu opiskelemaan.

hakenut molempia vimmatusti, ei ole tärpännyt. Maksullisille kursseille tai avoimeen en voi mennä.

vaan on itselleni ainoa merkintä kalenterissa, jokin etappi ennen ikuisuutta. Pitemmälle en uskalla ajatella.

Maksullisille kursseille tai avoimeen en voi mennä.

kirjastosta oppikirjoja, opettele vaikka photarin ja ID:n käyttö. Ovat olleet ihan kysyttyjä taitoja mun kohdalla (toki alasta riippuu täysin).

Netti on myös täynnä opiskeltavaa, esim. Harvardin (tai vast. huippuyliopiston) verkko-opintoja saa tehdä ilmaiseksi.

Tsemppiä :)

Tuunaa kirpparilta ostamiasi vaatteita, neulo, virkkaa (langat tietty maksaa).

Itse alkaisin tekemään kalalagasta jotain päiväpeittoa tai vastaavaa. Kalalanka on suht riittoisaa ja niin ohutta, että yhtä kerää saa virkata tosi kauan - mutta olenkin käistyöhullu.

uusia ystäviä. Tai vapaaehtoistoimintaa.

on melkein ilmaista. Nyt saa tosi halvalla alennuksesta varusteitakin. Käy vaikka Prismassa katsomassa. Mä aloitin 3 vuotta sitten, ostin ihan hyvät Addun lenkkarit 20 eurolla ja jokun halvan teknisen t-paidan. Lenkkareissa ei ollut mitään vikaa ja tuli lopulta juostua niillä puolimaratonikin. Sittemmin on tullut uusia lenkkareita ja uusia juoksumatkoja, ja muutenkin parempi tilanne.

Joku sanoi vapaaehtoistyön täällä. Sitä mäkin ehdottaisin.



Saisit tuntea iloa ja sulla olis kuitenkin töitä vaikka et palkkaa saisi. Se olisi ilmainen harrastus josta saisit kivan merkinnän ansioluetteloosikin. Työnantajatkin varmasti katsoisivat hyvällä kun olet työttömänäkin tehnyt jotain mainittavaa.



Tsemppiä syksyyn sulle!

Sillä saralla voi tehdä vaikka mitä ja siitä saa hyvän mielen -ties vaikka jatkossa poikisi töitäkin. Ainakin työnantajat tykkää jos sen laittaa CV:hen.

pitäisi mennä vapaaehtoistyöhön.



Juoksun olen elämässäni aloittanut monta kertaa. Ehkä pari kuukautta saan pidettyä rutiinia yllä mutta sitten se jää.

Viestistäsi tuli niin omat kokemukset mieleen ja minäkin selvisin.



Olin henkilöstövuokrausyhtiöllä töissä ja tunteja oli vähän => pieni palkka. Asuin edullisessa asunnossa hyvällä paikalla, mutta asuntoa ei oltu peruskorjattu, joten en saanut asumistukea. Jos olisin asunut uudessa asunnossa ja maksanut saman vuokraa olisin asumistukea saanut. Sossuun ei itsetunto antanut mennä. Kituutin siis pienellä palkalla ja haalin niin paljon lisätunteja kuin vain sain.



Ei ollut rahaa tehdä mitään, ei ollut hellua ei mitään...



Aikani ryvin itsesäälissä ja sitten otin itseäni niskasta kiinni. Joka aamu keitin aamupuuron, sitten lähdin lenkille, kävin 5km päässä sijaitsevassa automarketissa kävellen ja ostin sisäänvetotarjoukset (ne joita kauppias myy tappiolla houkutellakseen asiakkaita)

Sitten tein jonkun edullisen ruuan ja jaoin annokset, että ruoka riitti neljäksi päiväksi.



Mietin mikä olisi ilmaista ja tein niitä asioita. Kävin lenkillä, kirjastossa, festarien musat sai ilmaiseksi kuunnella vastarannalta. Kaupungilla oli usein kaikenlaista ilmaista toimintaa. Iltaisin istuin usein pimeässä kodissani keittiön pöydällä ja ihmettelin kaupungin vilinää ikkunasta. Ammattiliitolla oli hyviä koulutusreissuja, jotka olivat ilmaisia ja siellä tuli solmittua hyviä suhteita.

Pitkien lenkkien aikana tuli usein mietittyä perusteellisesti miten omaa elämänlaatua saisi parannettua ja hyviä ideoita monesti heräsikin.



Usko tai älä mutta sain noina vaikeina aikoina vielä säästettyä rahaa osakkeen omarahoitusosuuden verran!



Nykyisin usein jopa haikeudella muistelen tuota aikaa.

Tsemppiä ap!

koulutusseteleitä kansalaisopiston kursseille. Ainakin mun äiti sai. Siellä tutustuisit muihin ja saisit kavereita. Käy kirjastossa lukemassa lehtiä. Yritä löytää joku opiskelupaikka tai työpaikka. Edes osaaikainen jotta pääset jonnekin.

Tsemppiä!