Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö sisarusten harrastuksiin laittaa sama aika rahaa (ja aikaa)?
13.08.2012 |
Ja onko oikein että yhdellä lapsella on kallis harrastus? Pitäisikö muiden lasten harrastuksiin verrattava harrastusmaksun erotus maksaa lasten tileille?
Meillä on pulmana se, että kun 5v tyttömme siirtyi taitoluistelussa kilparyhmään niin maksu moninkertaistui. Eli on nyt VÄHINTÄÄN 125euroa/kk + touko- ja elokuu + kesäleiri. Mietimme vakavasti, että pitäisikö tyttö siirtää takaisin harrastajiin (kun luistelukouluun ei enää pääse). Mietimme myös näin kalliin harrastuksen lopettamista kokonaan. Se tosin olisi sääli, koska tyttö itse on tosi innokas ja myös lahjakas (minkä takia valmentaja hänet kilpailijoihin haluaakin).
Isovanhemmat haluaisivat sponsoroida harrastusta, kun kuulivat että pohdimme luistelun lopettamista. Perheessämme on kolme muutakin lasta ja olemme pienituloisia. Nyt ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että isovanhemmat haluavat olla tasapuolisia ja maksaa saman 125e/kk kaikille muillekin, eli yksi luistelukuukausi maksaisi periaatteessa 500 euroa!Pistää miettimään, onko mitään järkeä. Sinänsähän tilanne on sama, vaikka maksaisimme kaiken itse, pitäisikö muille olla varattuna periaatteessa sama summa. Kaksi isompaa harrastaa myös, mutta maksut ovat ihan toista luokkaa, kuin tässä luistelussa.
Kommentit (17)
koko harrastuksen, vaan pari-kolme kuukautta vuodesta. Myös toiset isovanhemmat haluavat auttaa. Kysymys ei ole mistään perintöverosta, vaan tasapuolisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tosin ehkä se on joissain perheissä luontevaa. Itse en ole saanut kotoa killinkiäkään rahallista tukea enkä edes kauniiden sanojen muodossa henkistä tukea. Mitään lahjaa tms eivät ole vanhempani minulle aikuisikäsenä ostaneet. Ja lapsenlapset ovat jääneet ilman lahjoja ja huomiota myös. Minun lapsuudenkotini on poikkeuksellisen kylmä ja tunnevammainen joten meillä tuo ei olisi tullut kysymykseenkään.
Mutta muuten, itsekin olen useamman lapsen äiti, ja pyrin oikeudenmukaisuuteen. Se ei mielestäni ole vielä väärin että yhden lapsen harrastus MAKSAA. Se on väärin että yhden lapsen harrastuksiin kulutetaan 5 iltaa viikossa ja muut lapset ei saa harrastaa mitään sen yhden takia. Tällaista näytelmää olen todistanut eräässä perheessä ja kyllä jää kauna ja katkeruus muille lapsille.
Minusta siis tuo rahapuoli ei ole se asia jossa pitää pyrkiä järjettömään tasapäisyyteen, ennemminkin harrastuksen aika, kuskaus, tukeminen ym asiat, jotta ne menisivät sitten tasan sisarusten kesken.
Mieluummin kannattaa mennä lasten kykyjen, taitojen ja toiveiden mukaan.
Itse olen vieläkin jollakin tasolla katkera siitä että en saanut harrastaa lapsena liikuntaa.
Siskoni ei pitänyt liikunnasta, ja äiti sitten tasapuolisuuden nimissä kielsi minulta liikuntaharrastukset >:(
Sain sitten mennä keramiikkakurssille (?!) sillä se oli ainoa mitä siskoni suostui harrastamaan. Minun mielipidettäni ei kysytty.
Nyt äitini yrittää tuputtaa samaa 'tasapuolisuutta' minun lapsilleni, eikä yhtään ymmärrä miksi en tee hänen neuvojensa mukaan.
joten ei yhtään enempää kuin muillakaan. Isommille menee aika mieluumin enemmän harrastusjuttuihin. Isovanhemmat haluavat tukea lapsen harrastusta, mutta voihan sen elatusavuksikin tulkita =) Kehtaisitko ottaa kuitenkin perinnön vastaan, mutta et pikkuhiljaa ennakkoperintöä?
ap
Pääasia lasten tasapuolisessa kohtelussa on se, että jokaista tuetaan ja kannustetaan heidän yksilöllisten kiinnostustensa ja taipumustensa mukaan. Jos jokaiselle lapselle tarjotaan mahdollisuus harrastaa sitä, mitä itse haluaa, ei se yhden sisaruksen kalliimpi harrastus ole mitään toisilta pois.
Sen sijaan 125€/kk tilille muille lapsille voi hyvinkin olla tälle yhdelle harrastajalle syy lopettaa koko harrastus ja saada itselleen sama raha käyttöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja olla sitten molempien isovanhempien elättinä...
Annatte isovanhempien avustaa niin paljon kuin haluavat, mutta jos lapsi tykkää harrastaa jotain ja on vielä hyvä siinä, niin mun mielestä ei missään nimessä saa sitä lopettaa. Jokaisella lapsella on oma kiinnostuksen kohteensa, ei harrastuksissa voi laskea rahamaariä kullekin lapselle.
Mä en ole koskaan laskenut edes joululahjoissa rahasummia, vain sen, että jokainen saa suurinpiirtein yhtä paljon paketteja. Joskus yksi lapsista on saanut 600 euron synttärilahjan ja samana vuonna toinen 100 euron. Pääasia, että lapset saavat mieleisiä lahjoja ja saavat harrastaa mitä tykkäävät. Ei lapset osaa olla sisaruksille tuollaisista kateellisia, jos te vanhemmat ette tee siitä suurta ja vaikeaa juttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen lapsi on saanut harrastaa mitä tahtoo ja ihan joka laskun olemme itse maksaneet tähän saakka. Olemme molemmat vakitöissä ja olen akateeminen, meillä vaan sattuu olemaan pienet tulot. Jos se että isovanhemmat tukevat LAPSENLAPSEN HARRASTUSTA on noloa ja verrattavissa siihen, että vanhemmat elättää täysi-ikäisiä lapsiaan niin olkoon sitten.
eli en tuijottaisi sitä paljonko rahaa harrastukseeen menee vaan sitä että jokaisella perheen lapsella on yhtälainen mahdollisuus harrastaa sitä mitä haluaa. Ei kait sillä ole väliä kuinka paljon kenenkin harrastus maksaa, kunhan on sellainen mistä lapsi itse tykkää.
Ja sekin on mielestäni tärkeää, että vaikka joku lapsista harrastaisi kilpatasolla ja se vie paljon aikaa ja rahaa niin myös muille perheen lapsille annetaan mahdollisuus harrastaa. Eikä niin että vain yhden harrastuksiin satsataan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enkä näe siinä mitään pahaa tai noloa. Minun äiti maksaa esikoisen yhden harrastuksen kk-maksun ja itse maksamme vielä tälle lapselle ratsastunnit 2 kertaa viikossa noin 200e/kk.
Miehen vanhemmat maksavat taas kuopukselle yhden harrastuksen ja itse maksamme loput. Miehen vanhemmat maksavat myös miehen veljen lapsien harrastuksia. Heillä on vähemmän rahaa kuin meillä niin maksavat 3 lapsen harrastusmaksut. Haluavat kuitenkin tasapuolisuuden nimissä maksaa meillekkin jonkun harrastuksen.
Jos isovanhemmat eivät auttaisi harrastusmaksuissa, pitäisi lasten karsia harrastuksista sillä meidän rahat ei riittäisi niin moneen ja kalliiseen harrastukseen....
Jokainen lapsi on saanut harrastaa mitä tahtoo ja ihan joka laskun olemme itse maksaneet tähän saakka. Olemme molemmat vakitöissä ja olen akateeminen, meillä vaan sattuu olemaan pienet tulot. Jos se että isovanhemmat tukevat LAPSENLAPSEN HARRASTUSTA on noloa ja verrattavissa siihen, että vanhemmat elättää täysi-ikäisiä lapsiaan niin olkoon sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääasia lasten tasapuolisessa kohtelussa on se, että jokaista tuetaan ja kannustetaan heidän yksilöllisten kiinnostustensa ja taipumustensa mukaan. Jos jokaiselle lapselle tarjotaan mahdollisuus harrastaa sitä, mitä itse haluaa, ei se yhden sisaruksen kalliimpi harrastus ole mitään toisilta pois.
Sen sijaan 125€/kk tilille muille lapsille voi hyvinkin olla tälle yhdelle harrastajalle syy lopettaa koko harrastus ja saada itselleen sama raha käyttöön.
Erittäin hyvä vastaus! Olen juuri tätä mieltä paljon harrastavien lasten vanhempana. Jokaista tuetaan siinä mitä haluaa tehdä. Lapset eivät arvota harrastuksia rahan mukaan vaan rakkaudesta lajiin. Saavat vaihtaa ja kokeilla eri lajeja ja toivottavasti löytävät ne kaikkein mieluisimmat harrastukset elämässä, jotka kantavat myös murkkuiän yli. On tärkeää, että lapsi tietää tekevänsä harrastuksessa asioita vain itselleen. Voivansa siis yhtä hyvin lopettaa kuin jatkaa. Meillä on periaate, että kokeillaan ensin kerta pari, että haluaako lajin pariin ja sitten aina esim. syksy mennään ja sitten on taas vuoden vaihteessa mahdollisuus jättää joku pois ja vastaavasti voi myös koilla jotain muuta. Näin on löytynyt kummallekin rakkaimmat lajit. Pari kummallakin.
Jotkut lajit voivat myös alussa olla toista halvempi ja myöhemmin hinnat muuttuvatkin ihan merkittävästi ja taas osassa lajeja treenimäärät kasvavat tosi paljon. Rahaa ei tarvita kuin mahdollistmaan lasten harrastus. Ei niillä kannata eriarvoistaa lasten toimintaa. Mielummin mahdollinen ylimääräinen käytetään perheen yhteisiin kylpyläreissuihin tai elokuvissa käyntiin tai mihin vaan. Yhteinen aika on tärkeää ja aktiivisissa perheissä sitä voi olla välillä haasvampi toteuttaa. Siksi aikatalujen etukäteen suunnittelu on tärkeää.
Estettiisissä taitolajeissa vaatimukset kasvavat ja on tärkeä kiinnittää huomiota lapseen vahvaan itsetuntoon, että vaatimukset eivät latista vaan kannustavat ainostaan kehittymään niin kauan kuin se on mielekästä. Että lapsi on ensisijaisesti lapsi ja "vain" harrastaa myös taitoluistelua. Osalla tilanne kehittyy niin, että onkin ensisijaisesti taitoluistelija ja vasta sen jälkeen jotain muuta. Sitten kun tulee loukkaantumisia tai epäonnistumisia pitää minäkuva rakentaa aivan uudestaan. Lapsi ei aina hahmota sitä kuinka valtavan taitava on vaan vertaa helposti vaan valmennusryhmän porukkaan omaa osaamistaan tai onnistumistaan.
No meillä on suvussa ollut perinteenä jakaa rahaa myös tällä tavalla. Eli esimerkiksi isovanhempani ovat halunneet osallistua minun lapsuudenperheen elämään myös ihan rahalla ajan lisäksi. Minusta siis olisi ihan luontevaa ajatella, että niinkin että jokaiselle jaettaisiin rahaa, yhden kohdalla se sitten käytettäisiin luisteluun.
Mun lapset on sen verran pieniä eikä heillä ole mitään kalliita harrastuksia ja olemme itsekin hyvätuloisia. Mutta periaatteessa mun mielestä jos mun vanhemmat haluaisivat maksaa vaikka lasten kielimatkat tai jonkun soittimen oston, niin kyllä se mulle käy.
Mutta mä pitäisin hankalana jos esim koko perheen pitäisi liikkua sen luistelijan aikataulussa. Jos yhden harrastus rytmittää koko vuoden muun perheen arjen, niin se on epäreilua. Esim. jos kisoja jne. on joka vkl jolloin ei pääse vaikka koko perhe yhdessä reissuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä on kummallisia vastauksia elättinä olemisesta jne. Jos isovanhemmat haluavat antaa tukea taloudellisesssa muodossa niin siitä vaan! Jos kadunpielessä olisi miljonääri jakamassa seteleitä niin nämä "elättihuutelijat" varmaan silloinkin pakenisivat paikalta huutaen "minä itse elätän lapseni, olen niitä juuri sen verran tehnyt...".
Meillä on kaksi lasta ja tasapuolisuus on sitä että olemme antaneet heille kullekin mahdollisuuden kahteen harrastukseen. He eivät tiedä mitä rahaa harrastuksiin uppoaa, esim. toisen soitin nyt sattuu olemaan kallis mutta kun ilman sitä soitinta ei voi harrastaa. Toinen sattuu nyt tykkäämään harrastuksesta jossa ei ko. välineitä tarvita niin eihän me sen takia toisen harrastusta lopeteta! ja kummankin harrastukset vaativat koko perheeltä aikataulusäätöjä mutta kaikki perheen jäsenet hyväksyvät sen.
Olen samoilla linjoilla useimpien kanssa. Me itse tietenkin kustannamme valtaosan harrastuksesta, emmekä mitenkään "tasaa" puuttuvaa osaa muille rahan muodossa. Mutta pyrimme siihen, että jokainen saa harrastaa mitä haluaa ja tuemme jokaisen lapsen harrastusta, koska koemme harrastukset äärettömän tärkeinä. Isovanhemmat haluavat "tasata" rahanmenon kaikille ja sekin on ok. Lapset saavat isovanhempien tilille säästämät rahat vasta aikuisena, joten ongelmaa ei ole siinä mielessä että muut voisivat polttaa rahat savuna ilmaan (toki aikuisena tekevät niillä mitä haluavat)yhden käyttäessä ne luisteluun. Ja voihan olla että lapsi lopettaa jossain vaiheessa luistelun, niin turha tässä on mennä kuin vuosi kerrallaan sen suhteen.
ap
se on heidän asiansa.
Mielestäni ei kuitenkaan tarvitse jokaiseen satsata samaa summaa. Meillä vain ykasi kolmesta harrastaa, yhtä ei kiinnosta ja yksi on vielä liian pieni ja arka. Nille muille jotainb muuta kiinnostavaa,esim. lehtitilaus
3 900 euroa kolmessa vuodessa.