Lue keskustelun säännöt.
3-vuotta lapsilla ikäeroa
04.08.2012 |
plussaa hyvät puolet tällä merkillä: +
ja huonot puolet tällä merkillä: -
ja ne missä jos on samallaisia niin tällä: =
voit myöskin kertoa eri ikäkausien plussat ja miinukset eli hyvät ja huonot puolet, ja sitten ne yhtäläisyykset, jos lapsesi ei ole enää ihan siinä pienimmässä iässä... mutta tehdään niin että pienestä iästä aina ylös päin ja joka tasolta siis ne plussat ja miikat!
varmaan tajusitte :)) noniin sana on vapaa!!
Kommentit (10)
3-vuotiaan hampaat pitää vanhemman pestä... Just luin lasten hammashoitoa koskevasta kirjasesta, että vielä 5-vuotiaankin käden hienomotoriikka on riittämätöntä pesemään hampaat kunnolla. Oli siis ihan joku Hammaslääkäriliiton kirjanen. Että ehkä sen 2min voi suoda aikaa sille operaatiolle, vaikka onkin vauva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
samanlaisia, ei samallaisia, ylöspäin, ei ylös päin...
Älä hanki lisää lapsia tuolla äo-määrällä, jooko.
Jotkut tänne kirjoittavat saattavat jopa puhua äidinkielenään jotain muuta kuin suomea :O
t. 7 tuhaata
samanlaisia, ei samallaisia, ylöspäin, ei ylös päin...
Älä hanki lisää lapsia tuolla äo-määrällä, jooko.
Kehityspsykologian kannalta ideaali ikäero on kolme vuotta. Tarkoittaa sitä, että tämä ikäero on vanhemmalle lapselle kaikista kivuttomin, sillä hän psykologisesti kehittynyt omaksi itsekseen (ei siis näe itseään osana äitiä).
Kunpa vanhemmat ottaisivat tämän enemmän huomioon lapsiaan tehdessä. On surullista, että mietitään lähinnä sitä, meneekö leikit yksi yhteen ja kuinka helppoa/vaikeaa hoitaminen on järjestää.
ettei olisi suomi äidinkieli. Ja jos on kovin sivistymätön (maassa jossa jopa korkeakouluopiskelu on ilmaista), eipä niitä kersoja silloinkaan kannata muiden niskoille vääntää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Älä hanki lisää lapsia tuolla äo-määrällä, jooko. "
Älä kirjoita mitään, kun sinulla ei ole arvostelukykyä. Tämä keskustelupalsta ei ole oikeinkirjoitustesti, oleellista on kirjoitusten sisältö.
Kunpa vanhemmat ottaisivat tämän enemmän huomioon lapsiaan tehdessä. On surullista, että mietitään lähinnä sitä, meneekö leikit yksi yhteen ja kuinka helppoa/vaikeaa hoitaminen on järjestää.
Esimerkiksi meillä esikoista "tehtiin" puolitoista vuotta ja toista 2kk, siis ennenkuin tulin raskaaksi. Joillakin toisinpäin. Eli kyllä ne ikäerot on myös suurelta osin sattumaa, hienoa, jos sinä kykenet ihan kalenterin kanssa suunnittelemaan lastesi syntymäajat ja ikäerot...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En puhu omasta kokemuksesta. Toin vain esille sen, mikä on kehityspsykologian kannalta lapsen etu.
Itse en ole lisääntynyt eikä se ole myöskään harkinnassa.
En kehityspsykologian tai minkään muunKaan asian kannalta. Edelleen ihmetyttää miten pikkutarkasti ihmiset haluavat suunnitella ja järjestää elämänsä. Kannattaa alkaa yrittämään lasta kun alkaa tuntumaan, että vauva olisi kiva ja puitteet on suurinpiirtein hyvät.
+ isompi on jo hyvin omatoiminen, ei käytä vaippaa, syö itse (melko siististi) jne.
+ tapakasvatuksen perusteet on iskostettu jo esikoisen päähän, vaikka olisikin vilkas lapsi
+ ei tarvitse olla silmätarkkana kahden lapsen kanssa kun ollaan jossain, vaan voi jo luottaa isompaan jonkin verran
+ isompi voi lukea ja leikittää pienempää
+ elämä on rauhallisempaa kuin pienemmällä ikäerolla, ei paljon tappelua
- leikit ei mene läheskään niin paljoa yksiin kuin jos lapsilla olisi pienempi ikäero
- isomman lapsen suhtautuminen pienempään on lähempänä hoivaajasuhdetta kuin kaverisuhdetta
-pikkulapsivaihe pitenee verrattuna pienempään ikäeroon
Nämä nyt ainakin tuli mieleen. Meillä lapsilla on sekä 3 että 1,5 vuoden ikäero, ja omasta mielestäni pienempi ikäero on selkeästi parempi. Ihmiset ja perheet on tässä asiassa erilaisia eikä sitä etukäteen voi niin tietää.
3-v ikäerolla
+ isompi osaa mm. syödä, pukea, käydä vessassa ja harjata hampaat itse. Täten jää enemmän aikaa vastasyntyneen tarpeille eikä tarvi avustaa esikoista ihan kaiken aikaa.
+ isompi on kuitenkin niin pieni että osaa leikkiä samoja leikkiä pienemmän kanssa (halutessaan)
+ isompi nukkuu vähemmän päiväunia eli vastasyntyneen aamu/iltapäivätorkkujen aikaan voi keskittyä esikoiseen eim. Lukemalla, pelaamalla tms.
+ isompi auttaa mielellään vauvan hoidossa omien kykyjen mukaisesti.
+ pienempi viihdyttää itseään katsomalla isomman leikkejä jolloin jää itselle aikaa esim ruuanlaittoon.
- pienempi sotkee isomman leikkejä
- isompi voi olla hurjan mustasukkainen ja saattaa halutessaan tehdä monenmoista kieroa jäynää pienemmälle
- kolmen vuoden ikäero rajoittaa monia toimia, esim uimahallissa uiminen kahden eri-ikäisen kanssa on haastavaa, kun kumpikaan ei osaa uida mutta isompi on kaistapäisenä sitä opettelemassa ja pienempi nyt vaan on vauva.
Mutta itse koen todella hyvänä sen että lapsillani on tämän verran ikäeroa. Kuvittelen kait pääseväni helpommalla näin...