Laiha vela heräsi hyvin levänneenä, nyt
harkinnassa lähtisikö Krullaan brunssille vai suhauttaisiko kotona ensin latten ja nauttisi croissantin appelsiinimarmeladilla.
Toisaalta tuo jääkaapissa haiseva briekin pitäisi jotenkin tuhota.
-Laiha vela
Kommentit (15)
kolme tuntia hotellin altaalla ja käy jossain vaiheessa seuraavan työpäivän valmistelun lomassa pistämässä kupuun kipollisen hiekkamatoja ja katkiksia tykötarpeineen.
Tuleeko lattea litkimällä laihaksi velaksi? Croissanttia pupeltamalla ei ainakaan, huh mitä moskaa.
kun se on näköjään tänään kiinni, miksiköhän :(
Fasun tungokseen ei viitsi mennä, joten taidan syödä kotona jotain ja käydä sitten symässä kaupungilla myöhemmin.
Ai niin, mutta onhan vielä Ysi...
-Laiha vela
Tuleeko lattea litkimällä laihaksi velaksi? Croissanttia pupeltamalla ei ainakaan, huh mitä moskaa.
En ole sen tarkemmin geenejäni analysoinut, mutta mulla hoikkuus on todennäköisimmin seurausta liikunnasta, kävelen todella paljon päivittäin + siihen salit päälle
-Laiha vela
Tulee mieleen lahna, mutta kaloilla ei lienee tämän jutun kanssa vauvapalstalla mitään tekemistä?:)
Hyvä, että teitäkin on. Olisi kamalaa jos kaikki saisivat lapsia.
itseäni lasteni olemassaolo ei rajoita mitenkään. Luen joka aamu monta tuntia sanomalehtiä ja juon pannullisen kahvia.
meillä lapset ovat vain ihmisiä, jotka viihdyttävät itsensä (keksivät askarteluja,lukevat, jne) hoitavat jälkensä, ovat hiljaa, eivät sotke.
heillä ei ole mitään oikeutta olla häiriöksi kuten en itsekäänole muille.
Ihmeellistä miten täydellisen ihanaa elämää viettävän velan täytyy roikkua täällä plösöjen mammojen seurassa. Voisiko oma elämä sittenkin tuntua jotenkin vajaalta, kun omaa onnea täytyy niin kovin hehkuttaa ja tyhjää aikaa kuluttaa huonossa seurassa?
jättäytyvät vapaaehtoiseksi lapsettomiksi, kun ei kaikista vanhemmiksi ole (ja monet vanhemmatkin olisivat saaneet jättäytyä).
Itse olen nyt keski-ikäisenä vain normaalipainoinen. Tuskin lapsettomuus sitä mitenkään muuttaisi, että 40+ iässä ei enää ole laiha.
(55kg/168 cm)
Ainakin jos vertaa tätejäni, osa lapsettomia, osa lapsellisia, ei oikeastaan painossa mitään eroa.
Meillä lapset eivät ole keskipisteitä vaan ihmsiiä, jotka kunnioittavat muita ja ottavat muut huomioon.
valitettavasti tiedän että tämä on harvinaista nykyään.
itse olin vela 36-vuotiaaksi. sitten raskaus yllätti ja syntyi tuo maailman rakkain pikkuinen tyttö. Joka kulkee nyt mukana siellä missä minäkin, välillä shoppaillaan Helsinki10:ssä, syödään aamiasta Krullassa tai Siltasessa nautitaan kesäpäivistä Munkan puistossa, tutustutaan muihin lapsiin ja lapsellisiin aikuisiin...lapseni kautta pääsin takaisin lapsen ihanaan ihmettelyyn ja rakkaus kasvaa päivä päivältä. Ei voi tietää mitä kaivata, jos ei osaa kaivata. Tiedän sen kokemuksen kautta. Hirvittää nykyisin ajatus siitä että olisin menettänyt tietämättäni kaiken tämän onne.
Mulla oli superihana herätys, kun 9v poikani toi mulle aamiaisen sänkyyn. Oli ite väsännyt leivät ja keittänyt kahvit.
Nyt sitten porukalla kaupungille ja siellä lounaalle.