Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä mieheni äitiä
22.07.2012 |
Meillä on poika joka on siis hänen ensimmäinen lapsenlapsensa jo odotus ajalla hehkutti miten on sitten mamma ja hoitaa ja osallistuu elämään.. No nyt kun on hetkiä tullut ja kysytty ottaisaiko aina lupaa ja kyseinen päivä kun tulee niin edellis iltana peruu tulemisen. Onko niin vaikea sanoa et ei en jaksa kun odottaa et toiset saa suunnitelmat tehtyä niin sitten ilmoittaa välillä tuntuu että tekee ihan tahallaan sen.. Huoh. Anteeksi purkaus..
Kommentit (5)
mutta nyt ei sitten uskalla olla ja käsitellä.
Täysin se syy, miksi olen sanonut sisaruksilleni, että otan hoitoon sitten vasta 3+ vuonna... kun ovat kuivia ja osaavat puhua. - ei ongelmia.
Anoppi taisi innostua aavistuksen verran liian aikaisin. Jutelkaa! vaikutatte kuitenkin ihan ihmisiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä meni niin etten ole vieläkään antanut yli kaksivuotiasta hoitoon vaikka raskausajalla tuntui että saatan antaa. En vain ole kokenut tarvetta.. aina ei elämä mene niinkuin suunnittelee. Meillä olisi kovasti ottajiakin ja minua pidetään niuhottajana kun en anna. Miksi se pitäisi antaa?
Täytyy jossain vaiheessa nostaa kissa pöydälle täl hetkel olen vaam niin pettynyt et haluan rauhoittua ja kerätä itseni kasaan turhaan kiukkupäissä on lähteä puhumaan :)
Että saisin vaikka ihan rauhassa siivota asunnon lattiasta kattoon ja kuunnella samalla musiikkia kovaa :) en siis minkään ryyppyreissun takia.. Ap
itselleni tulee tuosta mieleen, että pelkää ja jännittää vastuuta ja osaamista ja siksi peruu.