Lue keskustelun säännöt.
Mistä johtuu, että kaksi entisistä parhaista ystävistäni vaikuttaa nykyään ihan bimboilta?
09.07.2012 |
Minulla oli 20-30-vuotiaana neljä hyvää ystävää. Nykyään olen melko paljon tekemisissä yhden kanssa, jonkin verran kahden kanssa ja yhden kanssa en juuri ollenkaan.
Mistähän johtuu, että nämä kaksi joita harvakseltaan näen, tuntuvat nykyään niin erilaisilta. He ovat jotenkin lapsenomaisia, vähän yksinkertaisia ja naiiveja.
Kuka tässä on muuttunut, minä vai he?
Kommentit (8)
Jos nyt ihan faktoissa pitäydytään, niin toinen on huomattavasti kauniimpi, toinen taas ei todellakaan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
asenteesi, arvosteluherkkyytesi. Ehkä peilaat itseäsi entisten ja nykyisten kautta, vertailet, olet niin hyvä tai huono johonkin verrattuna. Ehkä et ennen niin välittänyt vaan osasit heittäytyä, olla kaveri ja ystävä, ihminen ihmiselle. Elämäntilanteet muuttuvat ja jossakin määrin muovaavat myös ihmistä, kukaan ei pysy samana. Mikäs siinä, tätähän se elämä on. Mutta tosiaan, miksi arvostella, miksi vertailla? Ystävyys kantaa, jos on kantaakseen. Jos se purkaantuu, vika ei välttämättä ole ystävässä.
Jotenkin tulee olo, että sisimmältäsi olet kateellinen. Ja mistä tiedät millaisia kaverisi ovat nykyään? Nyt vain tuomitset yksioikoisesti.
4 lapsen kotiäiti, pakosta, koska asuinalueella ei ole töitä. Miehellä on upea työpaikka ja ei suostu muuttamasn.
Hän on jämähtänyt entisiin. Nähdään nykyään enää kerran vuodessa ja jutut ovat samat vuodesta toiseen.
Mä en todellakaan muista sen kerran kun oltiin baarissa ja juteltiin niitten poikien kanssa jotka tuli Tampereelta jne jne.
Me aikoinaan oltiin tosi hyviä ystäviä mutta nyt kun ei tapahdu enää mitään uutta pidetään vanhoista muistoista kaksin käsin kiinni.
kokemukset ovat kasvattaneet teitä pikkuhiljaa eri suuntiin, ei kai siinä sen kummempaa. Ehkä sinäkään et tunnu niiden kahden mielestä enää samalta tyypiltä kuin ennen. Itsekin olen miettinyt, millä tavalla nyt 37-vuotiaana olen erilainen ihminen kuin vaikka 20-vuotiaana, mutta ei sitä muutosta itse näe niin selvästi. Varmaan juuri vanhat kaverit osaisivat kertoa paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jonnekkin 20 vuotta sitten tapahtuneisiin juttuihin... just näihin et muistax sitä Mikkoa kenen kans pussailin Amarillossa... no en muista. Tai jotian tyyppiä kenellä oli vihreä auto mitä seurtattiin...
Tulee aina sellanen olo että eikö kaveri ole päässyt eteenpäin ollenkaan.
Ja tämä kaverini on ollut työelämässä koko elämänsä, puoli vuotta oli pois kun sai lapsen, käy viihteellä useamman kerran kuussa että en tiedä miksi on jämähtänyt sinne nuoruuteen.
Ap on kyllä malliesimerkki katkerasta vanhentuneesta ämmästä, joka ei osaa nähdä maailmaa oman rasittavan niuhkoilunsa ulkopuolelta. Milloinka viimeksi joku on sanonut sulle ap, että olisit ihana? Taitaa olla helvetin monta vuotta siitä aikaa. Nykyään olet vaan se pakollinen paha kaikille perhettäsi myöten, sellainen jota nyt sietää mutta jos kuolema kirjaisi niin viikon kuluttua kukaan ei sanoisi susta enää sanaakaan, nauttisivat vaan rauhasta jota valittajaämmän poismeno heille soi!
olet vain kateellinen.