Voi että kun jaksais muistaa, että Raamatusta ja uskosta ja Herralta saa avun kaikkeen!

Olen uskossa, mutta sen verran ns. huono uskovainen, (onneks armo on olemassa..) että on kausia jolloin Raamatun luku ja rukoukset jää vähän vähemmälle, jopa tauolle.. ja sen kyllä sitten aina huomaa.



Alkaa masentaa, kaikki on tylsää, mikään ei tunnu miltään, erinäiset asiat ahdistaa tai stressaa tai ei oikein jaksa mitään tai ei jaksa innostua mistään.



Herra mua sitten varmaan aina tasaisesti muistuttelee ja "herättelee" ja kun tulee rukoiltua, luettua Raamattua ja muistettua, mikä oikeasti on tärkeää ja mikä ei, niin aina Herra ja Hänen sanansa ja lupauksensa mut sieltä suosta nostaa, mihin itse olen itseni saanutkaan.



Kun vaan muistas tän aina ja jatkuvasti :)



Uskossa olosta sen verran, että mahtavinta, mitä olen tajunnut ja kokenut uskoon tultuani, on se, että Raamatun lupaukset ilosta ja rauhasta ym. ei todellakaan ole sanahelinää (kuten aiemmin luulin), vaan ne on täyttä totta. Ainakin itse tunnun saavan uskosta ja Raamatusta "sielunrauhaa", oikeaa iloa, voimia ja merkitystä elämälleni + innostusta. Ihan oikeasti siis.