Ehdottakaa hyviä kaksiosaisia nimiä tytölle
Ei mielellään "wt-nimiä" :D
Tykätään perinteisistä enemmän tai paras olisi sellainen, jossa on jotain perinteistä, mutta myös jotain "nykyaikaista". :)
Kommentit (15)
Tosi loistelias mutta mukana on myös sitä perinteistä meininkiä ;D
Ei mielellään "wt-nimiä" :D
Tykätään perinteisistä enemmän tai paras olisi sellainen, jossa on jotain perinteistä, mutta myös jotain "nykyaikaista". :)
Annaliisa (Anna-Liisa)
Annemaria
Annamaija
Annimaija
Anni-Helena
Anumaija
Beatemarie
Beatamaria
Evamaria
Eija-Elina
Hanne-Elina
Eilamaija
Heli-Irmeli
Suvi-Elina
Maiju-Kreeta
Maija-Kreeta
Katri-Helena
Kreetamaiju
Kreetamaija
Emmalotta
Emmanoora
Eveliina
Hannaleena
Hetakatriina
Hilkka-Helinä
Julianna
Lindamaria
Marianne
Ninamaria
Outikaarina
Sarianna
Saratuulia
Tuulamaija
Ullamaria
Miia-Marika
Sonja-Leena
Emma-Lotta
Tosi loistelias mutta mukana on myös sitä perinteistä meininkiä ;D
R:ä- vikaisen unelma hahah
ehdotan suvi-kaisa
vilma-valma
niitä ei koskaan käytetä oikeasti, vaan outoja lempinimiä, kunnes viimein itse tajuaa jättää sen nimen loppuosan pois. Virallisesti sitä ei kai edes saisi jättää, koska välissä on se kamala viiva. Ilman viivaa siis kiitos, voitte silti käyttää kahta nimeä niin kauan kuin lapsi suostuu.
t. Eeva-Maria
Aada-Kaisa
Aino-Maija
Oona-Lotta
Nelli-Reetta
Milla-Mari
Laitan ehdotukset viivalla, mutta mielestäni kaikki voisi kirjoittaa yhtenkin.
Emma-Riia
Vilja-Tuuli
Selja-Sanelma
Kreetta-Leena
Metti-Matleena
Martta-Mimmi
nappasko joku?
Itselleni annettu kaksiosainen nimi, ja se on ollut riesa koko ikäni. Aina saa selitellä miten se oikein kirjoitetaan, viivalla vai ilman jne. Ja yhdessä pitkän sukunimen kanssa hankala. Ja hyvin suurella todennäköisyydellä kukaan ei käytä käytännössä sitä koko nimeä vaan sitä ensimmäistä. Eli ihan turhakin.
Avioeron yhteydessä kun vaihdoin tyttönimeen takaisin muutin yksiosaiseksi jättämällä viivan pois, ja johan helpotti.
Mulla on kaksiosainen nimi, joka on vielä kirjoitettu erikseen, mutta käytetty aina molempia nimiä eli yhdysnimenä, on muuten ollut aika tuskaista selitellä kirjoitusasua. Lisäksi ollut vielä pitkä sukunimi. Ja lapsuuden osoitteestakin kysyttiin aina, että kirjoitetaanko viivalla vai yhteen. Kotona mua kutsuttiin aina toisella nimellä ja jo lukiossa jätin etunimeni kokonaan pois, siitä ei ollut kuin riesaa. Mutta edelleen nimi kummittelee joka päiväisessä elämässä, töissä ja lääkärissäkin kutsutaan aina etunimellä, jota en ole oikein koskaan tunnistanut itselleni.
Meidän lapsille tuli ehdottomasti erilliset nimet. Toiset nimet ovat suomalaisittain tuplanimiä, mutta jenkeissä yksittäisiä. Mutta niillä ei ole merkitystä, kun etunimet ovat käytössä.
Itselleni annettu kaksiosainen nimi, ja se on ollut riesa koko ikäni. Aina saa selitellä miten se oikein kirjoitetaan, viivalla vai ilman jne. Ja yhdessä pitkän sukunimen kanssa hankala. Ja hyvin suurella todennäköisyydellä kukaan ei käytä käytännössä sitä koko nimeä vaan sitä ensimmäistä. Eli ihan turhakin.
Avioeron yhteydessä kun vaihdoin tyttönimeen takaisin muutin yksiosaiseksi jättämällä viivan pois, ja johan helpotti.
Marja-Leena
Meri-Tuuli
Minttu-Maaria
Satu-Kerttu
Suvi-Pilvi
Sini-Kukka
Raija-Tuulia
Mona-Liisa
Miina-Maria
Leila-Lyydia
Anni-Liina
Tuollaisia tuli ekaksi mieleen. Minusta kaksoisnimen pitää olla positiivisella tavalla hupaisa, muuten koko idea menee hukkaan.
Tällaiseen nimeen kerran duunissa törmäsin. Jäi ainakin tehokkaasti mieleen, vähän kyllä kulmat kohosi ja nauratti.
(En oikeasti toivo lapsellesi sellaista kohtaloa)
Muistan aina, kun olin lapsi ja aikuiset ottivat viinaa. Jossain vaiheessa keskustelut menivät K18 tasolle. Just tyyliin naapurin Pirkko viiva Liisa. Ai että on kiva. Lapsena en toki tajunnut tota viivaa, mutta nyt nolottaa aikuisten keskusteleminen :)
Ja voin kertoa, että lasteni aikana en ikinä juo, juuri näistä syistä.
Adajulia (Ada-Julia)
Lydianna
Ella-Sofia
Anni-Juulia
Anna-Maija
Eeva-Liisa
Ulla-Maija