En voinut pidätellä itkuani kun yläasteen kevätjuhlassa

yhtenä ohjelmanrona laitettiin kuvakollaasi pyörimään kuluneestä vuodesta ja tämä biisi soi taustalla.

Sinne jäi minun 8-luokka, minun erityisluokkani, aivan ihanat miehenalut joilta sain monta lempinimeä ja joiden kanssa lukuisilla tunneilla nauroimme katketaksemme, huumori kukki ja vaikka kipeitäkin asioita jaoimme ja minulle kerroitte niin aina kuitenkin päivä päättyi hymyyn tai nauruun.

Mulla on heitä jo nyt ikävä ja kun luokasta läksivät todistusten jaon jälkeen sanoen "heihei ****" käyttäen yhtä heiltä saamaani lempinimeä niin purskahdin kyllä itkuun:´´(



Toivon, että jaksatte ponnistella itsellenne hyvän elämän, mitä se sitten teille kullekin on, olitte ja olette ihania muistakaa se ja kulkekaa pää pystyssä älkääkä antako kenenkään ohjata teitä ns väärille urille, tulkaa vahvoiksi ja itsenäisiksi aikuisiksi miehiksi, en unohda teitä ikinä!!



Terv. **** alias *****