Ylipainoisille: Mikä asia olisi sellainen, joka saisi sinut
laihduttamaan pikavauhtia ylimääräiset kilot pois? Itsekin ylipainoisena mietin tällaista.
Kommentit (19)
En enää halunnut lähteä esim. yökerhoihin tai muualle jossa tarvitsi olla laitettuna tms., matkoille, tai juhliin. Siis todella häpesin ulkomuotoani, en pystynyt olemaan vapaa kulkemaan tai tekemään asioita, koska koko ajan mietin kuinka kaikki katsoo mun ihroja, vaikkei todellisuudessa niin varmaan ollut. En uskonut itseeni edes sellaisissa tilanteissa, joissa läskeillä ei ole väliä; koulu, työpaikat ym. Laihdutin 20 kiloa noin kolmessa vuodessa, ja voin sanoa olevani täydellisesti erilainen ihminen, itsevarma ja kaunis, olen saanut ihanan aviomiehe, unelmieni työpaikan ja lapset. Kaikille lahtuminen ei tarkoita onnellisuuden alkamista, mutta minun kohdallani se oli tekijä, joka sai minut arvottamaan itseni uudelleen, ja saavutin näin paremman elämän.
mutta ymmärrän kyllä että monilla asia ei ole samoin. Ikävää, jos käy noin. Itse olen muutaman kilon ylipainoin puolella ja haluaisin laihtua niin terveyden kuin ulkonäönkin takia. ap
Miksi ei enemmän puhuta siitä, mitä laihdutus tekee ulkonäölle. Itse laihdutin paljon ja nyt poskien kohdolla tyhjät paikat ja silmien alla juonteet, jotka tekevät tosi riutuneen näköiseksi.
Mitä enemmän laihdutat, sen enemmän ulkonäköongelmia.
Läski on aikamoinen pattitilanne. Se ei ole terveellistä eikä nättiä, mutta sen poistaminen ei automaattisesti tee paremman näköiseksi vaan joskus pahentaa tilannetta. Loose-loose.
Kiitos motivoivasta viestistäsi. Ehkä minäkin pystyisin tuohon. Kaikista eniten kaipaan sitä itsevarmaa oloa omasta vartalosta, joka vielä silloin hoikkana oli. ap
En enää halunnut lähteä esim. yökerhoihin tai muualle jossa tarvitsi olla laitettuna tms., matkoille, tai juhliin. Siis todella häpesin ulkomuotoani, en pystynyt olemaan vapaa kulkemaan tai tekemään asioita, koska koko ajan mietin kuinka kaikki katsoo mun ihroja, vaikkei todellisuudessa niin varmaan ollut. En uskonut itseeni edes sellaisissa tilanteissa, joissa läskeillä ei ole väliä; koulu, työpaikat ym. Laihdutin 20 kiloa noin kolmessa vuodessa, ja voin sanoa olevani täydellisesti erilainen ihminen, itsevarma ja kaunis, olen saanut ihanan aviomiehe, unelmieni työpaikan ja lapset. Kaikille lahtuminen ei tarkoita onnellisuuden alkamista, mutta minun kohdallani se oli tekijä, joka sai minut arvottamaan itseni uudelleen, ja saavutin näin paremman elämän.
hyvä työpaikka, ei taloushuolia, ihmissuhteet kunnossa ja asuinpaikkana sellainen, että ystäviä pääsee näkemään milloin haluaa eikä pari kertaa vuodessa. Ei enää tarvitsisi lohturuokaa.
Syömishäiriöni kääntyminen jälleen anoreksiaksi.
Miksi ei enemmän puhuta siitä, mitä laihdutus tekee ulkonäölle. Itse laihdutin paljon ja nyt poskien kohdolla tyhjät paikat ja silmien alla juonteet, jotka tekevät tosi riutuneen näköiseksi.
Mitä enemmän laihdutat, sen enemmän ulkonäköongelmia.
Läski on aikamoinen pattitilanne. Se ei ole terveellistä eikä nättiä, mutta sen poistaminen ei automaattisesti tee paremman näköiseksi vaan joskus pahentaa tilannetta. Loose-loose.
No, paitsi ehkä silloin kun on nuori...
Mutta mutta. Motivaatiota pitäis tosiaan jostain löytyä. Tiedän että näyttäisin parempana esim. 10 kg laihempana, mutta koska en ole niin pinnallinen, se ei ole mulle riittävä motivaattori :) Tunnen itseni ihan terveeksi, ehkä vähän väsyneeksi. Ehkä pitäis käydä lääkärissä tsekkauttamassa jotkut veriarvot tms, niin saisin sieltä ehkä jonkun herätyksen ja syyn liikkumiseen :D
siis todella sairaloisen lihaville, bmi yli 40, sellainen "katkaisuhoito" jollaiseen juopot pääsevät aina kun ovat huonossa kunnossa.
Eli kolme viikkoa täysivaltaisessa hoidossa. Läskeille sopisi ehkä joku 2 viikkoa kerrallaan. Eli hoito olisi sitä että pääsisi pois kotoa, jossa kaikki arjen pyörittäminen estää oman suuren elämäntaparemontin tekemistä.
Hoito olisi sellaista suurin pudottaja tyyppistä, eli ruokavalioa noudatettaisiin asiantuntijan valvonnassa, ja liikuntaa lääkärin valvonnassa, ja tottakai joku psykiatri kävisi läpi asiakkaan kanssa niitä korvien välissä olevia asioita jotka ovat asiakkaan lihavuuden aiheuttaneet.
Tälläisiä hoitojaksoja saisi vaikka kolme muutaman kuukauden aikana, varmasti yhteiskunta säästäisi huimasti rahaa. Täälläkin aina puhutaan kuinka kalliiksi läskien sairaudenhoito tulee.
siis todella sairaloisen lihaville, bmi yli 40, sellainen "katkaisuhoito" jollaiseen juopot pääsevät aina kun ovat huonossa kunnossa.
Eli kolme viikkoa täysivaltaisessa hoidossa. Läskeille sopisi ehkä joku 2 viikkoa kerrallaan. Eli hoito olisi sitä että pääsisi pois kotoa, jossa kaikki arjen pyörittäminen estää oman suuren elämäntaparemontin tekemistä.
Hoito olisi sellaista suurin pudottaja tyyppistä, eli ruokavalioa noudatettaisiin asiantuntijan valvonnassa, ja liikuntaa lääkärin valvonnassa, ja tottakai joku psykiatri kävisi läpi asiakkaan kanssa niitä korvien välissä olevia asioita jotka ovat asiakkaan lihavuuden aiheuttaneet.
Tälläisiä hoitojaksoja saisi vaikka kolme muutaman kuukauden aikana, varmasti yhteiskunta säästäisi huimasti rahaa. Täälläkin aina puhutaan kuinka kalliiksi läskien sairaudenhoito tulee.
Tämän kevään aikana olen laihtunut lähes 10 kg, tärkein motivaatiotekijä on ollut alkava nivelrikko polvissa sekä perintötekijänä vaaniva 2-tyypin diabetes. Olen koittanut ajatella tämän nyt tällä kertaa niin, että tämä "uusi elämä" on kestävä koko loppu elämän, haluan elää kevyempänä ja terveempänä pitempään.
en ole mikään sotanorsu, kuitenkin oma saamattomuus ottaa päähän.
eikä näköjään mikään motivoi mua.. ei edes se että kattoo itseään peilistä.
Mulla se ratkaiseva tilanne oli se kun en meinannut enää tunnistaa itseäani kuvista. Tiesin kyllä hyvin että se olen minä, mutta en voinut uskoa että oikeasti näytin sellaiselta. Peilin kanssa mulla ei ollut ongelmaa, peilikuvaan tottuu ja sen kanssa voi itseään huijata.
Häpesin myös kehoani. Jos laitoin silmäni kiinni ja ajattelin omaa mielikuvaa itsestäni niin se mielikuva ei ollut lihava, vaikka oikeasti todella lihava olinkin. Ihan kuin olisin ollut vangittu ihan eri kehoon kuin siihen johon oikeasti kuuluisin.
Piti tiedostaa ongelma, hyväksyä se ja sitten alkaa muuttaa asioita.
Nyt, 6kk myöhemmin, olen 34 kiloa kevyempi. Nyt painan 82kg (bmi 29) ja aloituspainoni oli 116kg (bmi 41). Vielä en ole projektissani valmis, lopetan sitten kun mielikuvani minusta vastaa sitä kuva mikä näkyy valokuvista. Sitten kun olen tyytyväinen :)
siis todella sairaloisen lihaville, bmi yli 40, sellainen "katkaisuhoito" jollaiseen juopot pääsevät aina kun ovat huonossa kunnossa.
Eli kolme viikkoa täysivaltaisessa hoidossa. Läskeille sopisi ehkä joku 2 viikkoa kerrallaan. Eli hoito olisi sitä että pääsisi pois kotoa, jossa kaikki arjen pyörittäminen estää oman suuren elämäntaparemontin tekemistä.
Hoito olisi sellaista suurin pudottaja tyyppistä, eli ruokavalioa noudatettaisiin asiantuntijan valvonnassa, ja liikuntaa lääkärin valvonnassa, ja tottakai joku psykiatri kävisi läpi asiakkaan kanssa niitä korvien välissä olevia asioita jotka ovat asiakkaan lihavuuden aiheuttaneet.
Tälläisiä hoitojaksoja saisi vaikka kolme muutaman kuukauden aikana, varmasti yhteiskunta säästäisi huimasti rahaa. Täälläkin aina puhutaan kuinka kalliiksi läskien sairaudenhoito tulee.
Painoindeksini on "vasta" 26, mutta näyttää nousevan koko ajan ://
Tollanen täyshoitola olis ihana! Missä tarvitsis vaan noudattaa jotain selkeää dieettiä, jutella terapeutille ja harrastaa ohjattua liikuntaa.
Paras motivaattori oliskin joku selkeä ohjelma, jossa kaikki olis paperilla.
Minä oon nyt NIIIIIIN rakastunut, että dieetti menee tuossa sivussa, en huomaakaan sitä... Pusuttelu riittää ravinnoksi. Ylipainoa on 15 kg, siitä puolet on pudonnut parin kk aikana pois.
No oikeasti, pudotan painoa itseni takia, mutta ei tuo rakastuminen ainakaan este ole ollut!!!
Eli ainoastaan totaalimasennus veisi kiloja. Esim. perheenjäsenen kuolema.
Eli ainoastaan totaalimasennus veisi kiloja. Esim. perheenjäsenen kuolema.
Olen myös pattitilanteessa eli paino nousee huimaa vauhtia (vuodessa 30 kg), enkä saa hommaa katkaistua. Lääkäreiltä ja hoitajilta saan kuulla hymistelyä siitä, kuinka pienennä annoskokoja ja lisää hyötyliikuntaa. Olisikin noin helppoa!
Minä haluaisin tuollaiselle pakkohoitojaksolle. Olisin siitä tosi kiitollinen. 2 viikkoa pakolla liikuntaa ja terveellistä ruokavaliota ja vielä psykiatrilla käyntiä. Juuri sitä tarvitsen, enkä sitä lässytystä siitä, miten ei saa olla niin ankara itselle. Eikö sairaalloisen ylipainoinen saa olla ankara itselleen?
jos 30 kiloa pystyt vuodessa lihomaan. En tiedä, mutta liekö se ankaruus ja itseruoskinta tuollaisessa tilanteessa auttaisi. Kyllä sen lohtumässyn (?) syy ja ruokailutavat ja psyyke pitäisi tuossa tilanteessa karkoittaa.
eli elämäntilanne paremmaksi. Avioero ja rakastuminen varmaan auttaisi.
Miksi ei enemmän puhuta siitä, mitä laihdutus tekee ulkonäölle. Itse laihdutin paljon ja nyt poskien kohdolla tyhjät paikat ja silmien alla juonteet, jotka tekevät tosi riutuneen näköiseksi.
Mitä enemmän laihdutat, sen enemmän ulkonäköongelmia.
Läski on aikamoinen pattitilanne. Se ei ole terveellistä eikä nättiä, mutta sen poistaminen ei automaattisesti tee paremman näköiseksi vaan joskus pahentaa tilannetta. Loose-loose.