mä taidan pikkuhiljaa oppia olemaan huolehtimatta

olen ollut oikea huolehtija...olen huolehtinut asiat etukäteen niin oikeat ongelmatilanteet on sitten ehkä sujuneet helpommin.



Nyt kun on ollut kaikenlaista, etenkin huolta murrosikäisistä ja kouluongelmia, ja ylläri ylläri päihdekokeilujakin ja vaikka mitä, niin nyt olenkin ralampi. Ja huomaan ajattelevani että teen vaan parhaani ja sen pitää riittää. Ja että uskon nuoriini...vaikka jos olisin tiennyt nykyiset jutut vuosi sitten niin olisin varmaan kuollut:)