Kuinka laaja musiikkimakusi on?
Kuunteletko vain tiettyä genreä, vai vaihteleeko musiikkimakusi laajasti?
Itse kuuntelen melkeinpä, iskelmästä heavyyn, mutten klassista musiikkia :)
Kommentit (17)
- Melodinen pianomusiikki, esim. Yann Tiersen
- Vanha suomalainen iskelmä (siis ei mikään Yölintu vaan Badding, Kaseva,...)
- 60-70 -lukujen musiikki tosi laajasti, muutenkin tuossa aikakaudessa jokin koskettaa mua tosi voimakkaasti (ihan kuin olisin elänyt silloin) vaikka olen syntynyt 80-luvulla
- konemusiikki (liikuntaan, tanssimiseen ja energiseen oloon). Rytmikäs techno esim.
- vapautuneeseen ja päättömään juhlimiseen suomalaiset junttidiscobiisit
- livenä esim. terassilla istuessa on kiva kuunnella funkahtavaa ja menevää musiikkia, tyyliä Eternal erection
- pienessä määrin raskaampikin musa, mutta selkeästi se ei ole ihan mun juttu. Rammstein on aika jees vaikka ei sitä tule kauhean usein kuunneltua.
- Muse on todella hyvä, ei niinkään uudempi Muse vaan ne vanhat tuskaiset levyt
2
Olen tasapuolisesti tykkäämättä kaikesta musiikista.
Vielä tuli mieleen yksi laji jota en siedä. Sellaiset radio novan soittolistaa täyttävät mitäänsanomattomat, kevyet, mauttomat ja hajuttomat rallatukset. Esim. Savage gardenin biisit, Truly madly deeply ym.
Ja sitten melkein minkä tahansa radiokanavan soittolistat tuottavat henkistä rasitusta pidemmän päälle. Eri juttu jos kuuntelisi radiota tunnin päivässä, mutta jos radio on paljon päällä niin ei vaan kestä kuunnella niitä listahittejä loputtomiin.
Listahiteistä kestän parhaiten ja jopa tykkään tosi paljon noista kunnon jumputuksista. Esim. LMFAO:lla on paljon loistobiisejä.
2
musiikkimaustani. Minusta kakkonen kuitenkin luettelee vain yhden genren, kevyen musiikin, edustajia, ei klassisen, jatsin, tai vaikkapa kansanmusiikin tai etnisen musiikin edustajia.
hauska, että kakkonen mainitsee tuon Amerien biisin. En itse pidä sitä jonkun tietyn genren edustajana (tai sitten tuollainen erittäin tuotettu tanssimusiikki on genre). Aika monissa tuollaisissa hiteissä on otettu leikkaa-liimaa -tyyppisesti elementtejä menneiden kausien biiseistä. En siis hämmästyisi, jos tuo Amerien biisin perusriffit tai lallatukset olisi vain lainattu jostain muista kappaeleista. Esimerkiksi Beoncen Crazy in love on tällaista lainaa.
Alkuperäinen kysymys on minusta hankala, koska musiikia on eri tarkoitukseen. Joihinkin genreihin on vaan korva tottunut paremmin. Ehkä siis erotteleva tekijä on se, että joistakin genreistä kuuntelen vain kaikkein helmimmät kappaleet, joitakin genrejä taas voin helpommin kuunnella, vaikka joka kappale ei mestariteos olisikaan.
Genrejä, joita voin kuunnella metritavarana on 60-luvun soul ja populaarimusiikki sekä tietty brassijazzsoundi, ja jotkut jazz-nimet. Rokista, indiepopista, hiphopista, päivän hiteistä ja klassisesta pidän kun on tarpeeksi hyvää, eli jotkut biisit ja jotkut artistit.
Hevistä en niin välitä, tanssimusana taas pidän tietyistä hiteistä ja reggaetonista. Ja musiikki saa olla myös camppia.
musiikkimaustani. Minusta kakkonen kuitenkin luettelee vain yhden genren, kevyen musiikin, edustajia, ei klassisen, jatsin, tai vaikkapa kansanmusiikin tai etnisen musiikin edustajia.
En mä etnistä musiikkia pahemmin kuuntele. En oikeastaan ole niin tutustunutkaan siihen, voi olla että sieltäkin löytyisi jotain mistä tykkään. Kansanmusiikki saattaa kyllä olla aika paha.
Jazzissa ja klassisessa on helmiä, eli ne eivät kuulu ei ei -osastoon minulla. Mutta en toki tykkää kaikesta jazzista enkä kaikesta klassisesta.
2
Laura Voutilaisesta Children of Bodomiin.
Ei juurikaan jazzia, klassista eikä rnb-tyylistä tai jotain vanhaa iskelmää / tanssimusiikkia / kansanmusiikkia.
Jonkin verran hengellistä musiikkia ja...no, kaikenlaista.
hauska, että kakkonen mainitsee tuon Amerien biisin. En itse pidä sitä jonkun tietyn genren edustajana (tai sitten tuollainen erittäin tuotettu tanssimusiikki on genre). Aika monissa tuollaisissa hiteissä on otettu leikkaa-liimaa -tyyppisesti elementtejä menneiden kausien biiseistä. En siis hämmästyisi, jos tuo Amerien biisin perusriffit tai lallatukset olisi vain lainattu jostain muista kappaeleista. Esimerkiksi Beoncen Crazy in love on tällaista lainaa.
Tarkalleen ottaen tuossa Ameriessa ja muissa inhokeissani tökkii se rytmi tai oikeastaan rytmittömyys. En tiedä oonko jotenkin yksinkertainen kun tykkään biiseistä, joissa on sellainen selkeä ja "hakkaava" rytmi :D Siis ei tietenkään kaikessa tarvitse olla, mutta tuollaisessa lähinnä tanssittavaksi musiikiksi tarkoitetussa. Eihän jazzissakaan mitään hakkaavaa rytmiä ole mutta se on jotenkin niin eri tyyppistä sitten taas muuten, että siinä se ominaisuus on ihan jees.
En ole musiikin asiantuntija joten en ehkä osaa käyttää oikeita sanoja tuota kuvaillessani, mutta noita inhokkihittejäni yhdistää tuo "rytmittömyys" tai sellainen epämääräisen nykivä rytmi. Toi Beyonce menee samaan kategoriaan mulla. Niissä on kuitenkin selkeä ero vaikkapa LMFAO:n hitteihin, joista taas tykkään paljon.
Enkä mä tiedä, onko genre juuri oikea sana kuvaamaan noita jaotteluitani, mutta en mä tiedä onko se niin oleellista. Pointtinani on kuvata eri tyyppisiä biisejä.
Hip hop muuten myös keikkuu mulla siellä inhokkiuden rajoilla, mutta siitä kuitenkin löytyy niitä helmiäkin. Nopeatempoinen ja vähän aggressiivinen hip hop on hyvää. Hidas ja löysä suomiräp taas kauheaa (ellei ole jo niin löysää että menee chillailumusasta).
2
ihan "raakana" mutta esimerkiksi olen nähnyt sitä tanssin taustana ja suomihiphopin taustabiisinä aivan mainiona. Eli jonkinlaisena fuusiona on sitä kansanmusiikkiakin tullut nautittua mutta ei aivan itsenään.:)
7
kevyelle puolelle. Rock/heavy- musiikki ei oikein iske.
Itseasiassa musta taas tuossa Amerien biisissä on itseni kannalta se kuulutettu "selkeä" rytmi. Ja aikanaan tykkäsin tuosta nimenomaan tanssibiisinä.:) Pohjimmiltaan taitaa olla noissa biiseissä lainauksen kohteina 70-luvun funk. Ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat selkeästi hakkaavalla rytmillä, sellaisiahan monet tanssihitit on.
7
Esimerkkeinä:
-gregoriaaninen kirkkolaulu, aivan mahtavaa!
-sukkahousuhevi, muutama raskaampi bändi
-90-luvun jumputus
-suomalainen iskelmä, myös 80-luvun Kake randelinit ym uppoaa ;D
-sota-ajan suomalaiset laulut
-suomirock
-tämän päivän listahitit
jne.
Ainoa mitä inhoan sydämeni pohjasta, on kaikenmaailman pelimannimusiikki, yäks!
- hanurimusiikkia
- vanhoja (60-70 -luvun) iskelmiä ja käännösiskelmiä, nykyiskelmistä en oikein piittaa enkä tangokuninkaallisista
- bluesia, jazzia, groovea
- dancea, rappia, eurodancea, jkv. trancea
- melodista heviä (tosi vähän mitään örkkiheviä, deathmetalia)
- lastenlauluja, uusia ja vanhoja. Menee Hevisauruxet ja Laila Kinnuset
- progressiivissävytteistä nykymusiikkia
- kuorolaulua, hengellisiä klassisia kuorosovituksia tai kirkkourkumusiikkia, acappella-laulantaa
- tykkän kuunnella kitaravirtuooseja, oli sitten sähkökitara tai akustinen
- klassisen musiikin klassikoita, oopperasta vain tunnetuimpia irrotettuja aarioita
Eniten kuuntelen varmaan tällä hetkellä suomalaisia naislaulajia ja doinkkaboinkka- tanssimusiikkia
Itseasiassa musta taas tuossa Amerien biisissä on itseni kannalta se kuulutettu "selkeä" rytmi. Ja aikanaan tykkäsin tuosta nimenomaan tanssibiisinä.:) Pohjimmiltaan taitaa olla noissa biiseissä lainauksen kohteina 70-luvun funk. Ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat selkeästi hakkaavalla rytmillä, sellaisiahan monet tanssihitit on.
7
Ihmisissä on isoja eroja juuri tuon suhteen, olen huomannut. Jotkut juuri rakastaa tanssimusiikkina tuosta tyylilajista, toiset eivät voi sietää. Mulle tuo mtv-rnb:lle tyypillinen rytmi on jostain syystä ihan hirveän vastenmielistä, liioittelematta voin sanoa, että mulle tulee jopa fyysisesti huono olo siitä (mikä on aika hullua). Jotenkin se rytmi sekoittaa mun jonkin "luonnollisen rytmin", ihan kuin mun kroppa joka solullaan hylkisi tuota rytmiä. Tiedän ainakin pari ihmistä kaveripiiristä, joilla on sama kokemus. Se on sellaista tuskastuttavaa nytkytystä ja nykimistä, mä taas tykkään sellaisesta avoimesta "räjähtävästä voimasta", selkeästä biitistä. Se jotenkin energisoi mua. Tämä on kyllä aika jännä ilmiö.
2
Itseasiassa musta taas tuossa Amerien biisissä on itseni kannalta se kuulutettu "selkeä" rytmi. Ja aikanaan tykkäsin tuosta nimenomaan tanssibiisinä.:) Pohjimmiltaan taitaa olla noissa biiseissä lainauksen kohteina 70-luvun funk. Ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat selkeästi hakkaavalla rytmillä, sellaisiahan monet tanssihitit on.
7Ihmisissä on isoja eroja juuri tuon suhteen, olen huomannut. Jotkut juuri rakastaa tanssimusiikkina tuosta tyylilajista, toiset eivät voi sietää. Mulle tuo mtv-rnb:lle tyypillinen rytmi on jostain syystä ihan hirveän vastenmielistä, liioittelematta voin sanoa, että mulle tulee jopa fyysisesti huono olo siitä (mikä on aika hullua). Jotenkin se rytmi sekoittaa mun jonkin "luonnollisen rytmin", ihan kuin mun kroppa joka solullaan hylkisi tuota rytmiä. Tiedän ainakin pari ihmistä kaveripiiristä, joilla on sama kokemus. Se on sellaista tuskastuttavaa nytkytystä ja nykimistä, mä taas tykkään sellaisesta avoimesta "räjähtävästä voimasta", selkeästä biitistä. Se jotenkin energisoi mua. Tämä on kyllä aika jännä ilmiö.
2
Se mikä on hauskaa, että 70-luvun funk on kuitenkin mun mielestä aika jees.
2
Laaja on, metallista heavyyn asti menee. :)
Riippuu täysin fiiliksestä ja tilanteesta mikä musiikki iskee milloinkin. En kuitenkaan voi sanoa, että "kaikki käy". Pikemminkin tarkoitan sitä, että jokaisessa tai lähes jokaisessa genressä on omat helmensä. Raskas musiikki ei esim. ole suurin suosikkini, mutta vaikkapa tämä Marilyn Mansonin biisi on aivan huippu
Yksi laji on kyllä mitä en voi sietää. Se on se ketkuttava mtv-rnb, tyyliä Amerien One thing tai muut vastaavat. Ne ovat aivan karmeaa kuraa, en laske niitä edes musiikiksi. Siis tämä ja tämän tyyppiset