Lue keskustelun säännöt.
Kuinka moni teistä ollut saikulla alkuraskaudessa?
20.10.2008 |
Siis sen takia että on lievää pahoinvointia ja pientä lämpöä ja väsymystä. Mun mielestä kun nuo on ihan normaaleja oireita ja itse olen kyllä töissä käynyt. Työkaveri jäi nyt sitten kotiin... Ymmärrän kyllä jos on koko ajan pää pöntössä, mutta kun ei edes oksenna.
Kommentit (12)
Hoida omat asiasi ap! Sinä et voi oman raskautesi perusteella tietää mikä työkaverisi olo on!
Mä olin aslkuraskaudesta kolme kuukautta sairaslomalla pahoinvoinnin takia. Toki oksensin myös tosi paljon, mutta paljon pahempaa oli se pahoinvointi. Se vaan esti elämästä.
Kyllä v-ttaa tuollaset toisten asioita kyttäävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lämpöäkin on niin ei viitsi tulla töihin. En ole kytännyt.
Molemmissa raskauksissa olin töissä äitiysloman alkuun ilman yhtäkään saikkupäivää. Toki oli pahoinvointia, kolotuksia, loppuajasta vaikea kävellä (kävelin työmatkat) mutta "taistelin" silti töissä, sillä kyllähän nämä jutut kuuluu raskauteen ja on vaan kestettävä. Eihän sen lapsen synnyttyäkään pääse mihinkään saikulle kun väsyttää tms.
Koska olin lähes varma ,että se uusiutuu, järkevintä olisi ollut jäädä sairaslomalle ENNEN kuin tilanne meni liian pahaksi ja kokopäiväiseksi oksentamiseksi. Takaisin kuntoon pääseminenkin olisi vienyt silloin vähemmän aikaa.
Ehkä työkaverillasikin on kyse tällaisesta.
Molemmissa raskauksissa olin töissä äitiysloman alkuun ilman yhtäkään saikkupäivää. Toki oli pahoinvointia, kolotuksia, loppuajasta vaikea kävellä (kävelin työmatkat) mutta "taistelin" silti töissä, sillä kyllähän nämä jutut kuuluu raskauteen ja on vaan kestettävä. Eihän sen lapsen synnyttyäkään pääse mihinkään saikulle kun väsyttää tms.
Kyllä mäkin "taistelin" ja kävin välillä töissä, mutta sitten oksensinkin aina useamman päivän putkeen. Kestettävähän se on, mutta onneksi töissä ei tarvitse käydä jos on sairas, se on lääkärinkin mielipide.
Hermostuttaa nää superäidit, jotka eivät vaan tajua, että mittasuhteet ei ehkä kaikille ola ihan samat aivan oikeista syistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jouduin olemaan alkuraskaudesta monta viikkoa sairaslomalla, tosin syy ei ollut pahoinvointi vaan ihan muu. Onneksi minun työkaverini eivät olleet ensimmäisenä kyseenalaistamassa sairaslomani tarpeellisuutta, oli riittävästi kestämistä ja huolta jo siinä itse syyssäkin, ilman että olisi vielä tarvinnut tuntea itsensä lintsariksi.
Miettisit omia asioitasi ap. Ei kaikkien raskaudet ja vaivat ole samanlaisia kuin sinun. Antaisin ilomielin omani sinulle, niin et varmasti enää viitsisi miettiä muiden pahoinvoinnin tasoa.
Ei sen takia etten töihin pääse pelkästään vaan en jaksa tätä kotona oloa. Mitään ei voi tehdä ettei ala pyörryttää. Pakolla pitää syödä koko ajan jotain. Toivon ettei kestä kauan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pahoinvoinnin takia olen kolmatta viikkoa sairaslomalla. Aluksi pv oli tosi rajua ja olin jo alkuvaiheessa tiputuksessa, sen jälkeen ollut helpompaa ja oksentanut olen välillä enemmän ja välillä vähemmän (esim tänään 2x ja eilen ei yhtään). Syöminen ollut koko ajan todella vaikeaa ja siksikin jaksaminen tosi huonoa, isompia lapsiakaan en jaksa hoitaa, eilen pitkästä aikaa jaksoin iltasadun lukea!
Onneksi olen saanut hyvää hoitoa (tiputus ja lääkitys) ja myös hyvin sairaslomaa, pelkäsin että lääkäri pakottaa töihin ja se tuntui ihan mahdottomalta. Työni odottavat kun palaan eli muille tämä ei töitä teetä paitsi että tapaamisia pitää perua.
Monta viikkoa yhteensä. En oksentanut, vaan oireet olivat etomisen lisäksi (joka ei sinällään estäisi työntekoa) juuri lievä kuume ja väsymys. Oloni oli kutakuinkin sama kuin jos olisi ollut 39 astetta kuumetta vaikka ei olut kuin lievää lämpöä. Jos raahauduin töihin, olin menettää tajuni ja nukahdin työtuolille. Mitään en pystynyt tekemään loppuun. Pyörtyminen oli monta kertaa oikeasti lähellä.
Ei se oksentaminen ole mikään mittari sairasloman tarpeelle, jota eivät onneksi arvioi työtoverit, vaan lääkäri.
Olisitte iloisia, että voitte olla töissä koko raskausajan. Ei siellä kotona sairaslomalla mitään voi tehdä muuta kuin maata sängyssä ja toivoa, että pian helpottaisi. Ei mitään syytä kadehtia sellaista oloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raskauden aikana on jo tehnyt todella pahaa, oksennus lentänyt, väsyttänyt ja huimannut. Hyvät suonikohjut näyttävät tekevän tuloaan. Silti aion tehdä töitä niin kauan kuin pystyn. En ole ollut vielä päivääkään poissa raskauden takia. Toki asiaan kuuluvissa neuvolatarkastuksissa ja ultrissa olen käynyt (työajalla, kuten meidän alan TES:n mukaan saa tehdä).
Mulle on sen sijaan ihan sama milloin ja mistä syystä kollegani ovat sairaslomalla. Toivon vaan, että paranevat sitten mahdollisimman pian. Koetan hoitaa oman työni mahdollisimman hyvin, eikä siihen oikein istu kaverin asioiden kyttääminen.
eli ällöä olla töissä ja koko ajan saa tarkkailla, ettei oksenna ja väsy on kova ja puolessa välissä raskautta melkein olen. Mutta tärkeintä on, että tämä ei estä työntekoa. Onneksi.
Ehkä joillain alkuraskaus on pahimmillaan tätä ja ihmettelevät sitten, miksi joku kolleega on poissa. Mutta uskokaa minua: niillä, joilla on raskauden takia pitkiä sairaslomia, se on jotain paljon pahempaa.
T. Se kolme viikkoa sairalsomalla ollut
oksentanut en ole, mutta niin huono olo että hyvä kun taju pysyy päässä