Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kertokaas mulle miksi lapsen raivari täytyy lopettaa?

Vierailija
28.05.2012 |

Eikö lapsella ole oikeutta tunteisiinsa?



Aikuinen voi ottaa tilanteen haltuun vaikka laittamalla tyynyä väliin jos nyt oikeasti joku pikkulapsi loukkaa itseään hakkaamalla päätä seinään tms.



Kyselin tuossa pitemmässäkin ketjussa mutta vastauksia ei herunut.



Mun mielestä lapsikin saa olla eri mieltä, saa suuttua ja saa olla vihainenkin. Eihän siinä opi elämään itse tunteidensa kanssa ollenkaan jos vanhemmat pyrkivät mitätöimään ne juurikin vaikka suihkuun viemällä. Mitä sitten aikuisenakaan osaa tunteitaan muuta kuin peittää, vaikkapa alkoholin voimalla?

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
28.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

entä jos paiskoo tavaroita, lyö jne.

Vierailija
2/10 |
28.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Raivari täytyy lopettaa, että lapsi oppii sanoittamaan tunteitaan. Pieni lapsi ei tunnista jos on esim. pettynyt, vaan alkaa raivoamaan. Vanhemman tehtävä on rauhoittaa lapsi ja kertoa hänelle, mistä tunteesta on kyse. Tyyliin "olet varmasti pettynyt kun et saanut leikkiä enää pihalla mutta silti äitiä ei saa lyödä eikä purra".



Lapselle tulee turvallinen olo, kun vanhempi pystyy hallitsemaan hänen raivareitaan vaikkei hän itse siihen vielä kykene. Se, miten raivareita hallitaan, on taas oma keskustelun aihe.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
28.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

.....Eihän siinä opi elämään itse tunteidensa kanssa.....



Jos raivoaminen on se keino, että oppii elämään tunteidensa kanssa niin hyvänen aika sittenhän me suomalaiset ollaankin superkansaa!



Eikö olisi paree opettaa itsehillintää ja p-u-h-u-m-a-a-n kiukun aiheesta sillei ihan nätisti. Siinäpä vasta eväät aikuisuutta ja elämää varten!

Vierailija
4/10 |
28.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

koskaan tavannut lasta jolla on oikein kunnon temperamenttikohtaus.

Sellainen joka kirkuen pakenee sinua ja tyynyäsi hakkaamaan päätään toiseen paikkaan.

Sellainen jonka kierrokset vaan lisääntyy jos yritetään pitää kiinni.



Päiväkodissäkin olen nähnyt kuinka tällainen lapsi käärittiin mattoon rauhoittumaan.



On paikko ja on aikoja jolloin raivota saa seka voi, mutta olkoonkin että on kuinka hyvä mielenosoitus, niin paokka ja aika saattaa olla väärä.



Onko itselläsi muita kuin se yksi tyttölapsi?

Vierailija
5/10 |
28.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska tavaroiden heittely, raivoaminen ja pään hakkaaminen vaan ylläpitää aggressiota (niin aikuisella kuin lapsellakin). Lapsi vaan ei osaa laittaa peliä poikki ja mennä toiseen huoneeseen laskemaan kymmeneen, koska hänen tunteidensäätelykykynsä on kehittymätön. Siinä vaiheessa lapsi on jo unohtanut aikaa sitten koko jutun, mistä alunperin tuli paha mieli, ei vaan osaa rauhoittua (vähän sama, kuin väsyneenä lapsi käy ylikierroksilla eikä osaa rauhoittua lepäämään ilman apua vaikka olisi miten väsynyt).



Musta on inhimillisempää jotenkin auttaa lasta rauhoittumaan keskeyttämällä kohtaus kuin antaa lapsen raivota niin kauan, että lopulta itkuaan oksentaa ja sittenkin vielä väsyneenä ja ahdistuneena jatkaisi, ellei olisi niin puhki fyysisesti. Jotkut lapset jopa saavat sellaisia kohtauksia, että lopettavat raivoaan hengittämästä, jos antaa mennä tarpeeksi pitkälle. Ei tuo raivoaminen ole kivaa lapsellekaan.

Vierailija
6/10 |
28.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aikuisen tehtävä on opettaa.



On äärimmäisen pelottavaa lapselle, jos aikuinen vain seisoo ja katselee päältä. Lapsi ei osaa itse lopettaa raivoamista eikä enää muista, mistä juttu sai alkunsa. Aikuisen on luotava ne turvalliset puitteet, joilla lapsi ohjataan rauhoittumaan ja lopulta keskustelemaan asiasta.



Ei se lapsen raivo ole jokin tietyn kestoinen juttu vaan todellakin jää päälle ns.ikuisuuksiin eli niin kauan, että voimat loppuvat ja menee joko taju tai oksentaa.



Toki hiukan vähemmän temperamenttiset saattavatkin sen raivoamisen lopettaa inhimillisessä ajassa, mutta kaikki eivät näin tee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
28.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

eli että tunteet pitää saada ilmaista jne, mutta voin luvata, että jos tyynesti vaan katselet niitä raivareita, niin ei ne lopu, vaan lapsi kun kasvaa, raivarit ja niiden aiheuttama tuhokin vaan kasvaa.Tietenkään tunteita ei tarvitse tukahduttaa, vaan opettaa juuri sanoittamalla ym. vähän fiksumpia keinoja näyttää ne tunteet.Kantapään kautta ja suurella tyollä nyt yhdessä näitä opettelemme, kun ei silloin nuoremman lapsen kohdalla tullut ymmärrettyä.

Vierailija
8/10 |
28.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

hajottamalla paikkoja, potkimalla mummoja tai vaikkapa ampumalla katolta sivullisia.



Muuta keinoa ei ole pahan olon purkamiseen, kun sitä ei olla harjoiteltu koskaan kotona, kiitos ap:n kaltaisten vanhempien.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
28.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

eli pahan olon purkamiseen voidaan jälkikäteen etsiä erilaisia tapoja, mutta jos kiukunpuuska ehtii tulla, sitä ei tule väkipakolla lopettaa. Vanhempi pystyy usein ennakoimaankin tilannetta ja ottamaan asian puheeksi "kylläpä kiukuttaa, mahtaa sinua harmittaa" tms mutta jos toinen kirkuu jo kurkku suorana, siinä vaiheessa on liian myöhäistä puhua.



Kiukun lauettua aikuinen voi myös ottaa asian puheeksi "olitpas vihainen ja kyllä minuakin olisi harmittanut" jne ja osoittaa hyväksyvänsä lapsen tunteen. Voi myös käydä läpi joitakin toisia keinoja ikävienkin tunteiden näyttämiselle.



Älkää luulko ettei pahan olon purkamista käytäisi läpi ollenkaan - itse tilanteessa se vain on turhaa!



Ja juu, kyllä löytyy muita lapsia kuin kiltiksi vaiettuja tyttöjä, murrosiän ylikin on jo kaksi saatu.



ap

Vierailija
10/10 |
28.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

hajottamalla paikkoja, potkimalla mummoja tai vaikkapa ampumalla katolta sivullisia. Muuta keinoa ei ole pahan olon purkamiseen, kun sitä ei olla harjoiteltu koskaan kotona, kiitos ap:n kaltaisten vanhempien.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi yksi viisi