Miksi koko ajan pitää lytätä muita?

Ja pönkittää omaa itsetuntoa muiden kustannuksella.



"Juu kyllä meillä vaan harrastetaan seksiä viisi kertaa päivässä, en ymmärrä sellaisia naisia, joilla ei ole haluja! Tai sitten ne on niin rumia ettei miehet halua niitä, kyllä minä vain olen kaunis ja haluttava"



"Kaikki, joilla ei ole akateemista koulutusta, ovat tyhmiä/eivät ole menestyneet elämässä. Itse olen tietenkin hankkinut akateemisen koulutuksen."



"Kyllä MINÄ ainakin......."



"Täällä yksi mensalainen ja viidentoista laudaturin ylioppilas, eli kyllä MINÄ..."



"Minulla ainakin on ihan neitsyen pillu, oikein tiukka. Mies tykkää. Ihan sääliksi käy niitä, joilla ei ole."



"Kyllä MINUSTA ainakin jokaisen pitäisi hankkia yksi/kaksi/kolme/viisitoista lasta, itsellänikin on."



"Siis voi vittu mikä lehmä! Ihan kauheen ruma. Mun poikaystävä sano, että mä oon kaunein ja paras sängyssä."



Ei suoria lainauksia, mutta tajusitte varmaan pointin. Kai se sitten vaan on ihmisen perustarve, tuntea itsensä hyväksi ja arvokkaaksi, vaikka sitten mollaamalla muita?



Mikäs siinä, jatkakaa arvon naiset.



Minulla ainakin on ruma kroppa, naamasta puhumattakaan, selluliittia, rumat rinnat, lyhyet jalat, treenaamaton perse, älyllä ei ole siunattu, olen huono sängyssä ja mulla on "väljä alapää". Tunteekaa nyt itsenne paremmaksi, onnistuneemmaksi naiseksi.