Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Oikea rakkaus...

Vierailija
07.03.2012 |

Olisin valmis luopumaan kaikesta, jos saisin elää edes hetken ihimisen kanssa, jota oikeasti rakastan. Jos siis saisin elää suhteessa ihmisen kanssa, jota rakastaisin ihan oikeasti ja joka myös rakastaisi minua.



Minua on rakastettu ja minä olen rakastanut - mutta koskaan kyse ei ole ollut samasta henkilöstä.



Olen 38-vuotias, urallani menestynyt, ihanan perheen ja kodin omaava. En vain koskaan ole kokenut yllä kuvaamaani rakkaussuhdetta...

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
07.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun on kyllä pakko sanoa, että tämä on kyllä juuri sen arvoista. Kun on löytänyt sen sielunsa toisen puolikkaan (tai mitä diipadaapaa tällaisista suhteista sanotaan =D ), sen jota kaipaa koko ajan (joo, on meillä silti myös omaa aikaa), joka ymmärtää, tukee, rakastaa, hoivaa, hellii, haluaa, himoitsee, kuuntelee, hemmottelee ja jonka kanssa jutut menee kaikkinensa niin yksiin, aina sitä pöhköä huumorintajua myöten. Ja mikä parasta, jolle myös itse on juuri sitä, mitä maailmalta voi kaivata!



Minä löysin omani 32-vuotiaana ja olen niin tavattoman onnellinen, edelleen.



Toivon, että olet silti jollain tavalla onnellinen, ap. =)

Vierailija
2/8 |
07.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mummona sitten ehtii vakiintumaan. Tosin tauteja ja hörhöjä kannattaa varoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
07.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisin valmis luopumaan kaikesta, jos saisin elää edes hetken ihimisen kanssa, jota oikeasti rakastan. Jos siis saisin elää suhteessa ihmisen kanssa, jota rakastaisin ihan oikeasti ja joka myös rakastaisi minua. Minua on rakastettu ja minä olen rakastanut - mutta koskaan kyse ei ole ollut samasta henkilöstä. Olen 38-vuotias, urallani menestynyt, ihanan perheen ja kodin omaava. En vain koskaan ole kokenut yllä kuvaamaani rakkaussuhdetta...


Minä olen kaksi kertaa elänyt tällaisen "hetken". Kuulostaa siltä kuin sinulla olisi idealisoitu kuva rakkaudesta - vai ovatko kokemasi rakkaussuhteet sitten olleet todella sellaisia, että aina vain toinen osapuoli rakastaa? Nimittäin jos tarkoitat vain suhteen väljähtymistä pidemmän päälle, niin sellaistahan se on niissäkin suhteissa jotka alkavat järisyttävällä rakastumisella.

Vierailija
4/8 |
07.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kumpikin "onnellisesti" aviossa tahoillaan mutta se mitä meillä kauan sitten oli elää yhä...



Sitä tunnetta ei voi sanoin kuvailla, eikä korvata. Ja minäkin antaisin vaikka kaiken jos saisin sen takaisin edes hetkeksi!! Pelkään vain että aika loppuu kesken, että tapahtuu jotain jommallekummalle eikä toiveemme enää koskaan toteudu. Hetkelliseen uskottomuuteen emme usko, se ei meille riitä.

Vierailija
5/8 |
07.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos tarkoitat vain suhteen väljähtymistä pidemmän päälle, niin sellaistahan se on niissäkin suhteissa jotka alkavat järisyttävällä rakastumisella.

Me rakastuttiin järisyttävästi, mutta ei suhde ole mitenkään väljähtänyt. Ollaan oltu naimisissa 14 vuotta, ja edelleen rakastuneita toisiimme. Arkea eletään tottakai, mutta suuri rakkaus on välillämme edelleen. Voin sanoa olevani hulluna mieheeni, ja hän näyttää rakastavan myös minua melko lailla... Tietenkään intohimo ei ole ihan niin palava kuin ensimmäisinä kuukausina, mutta rakkaus on syvempää, kestävämpää, kaikenkattavaa.

Vierailija
6/8 |
07.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

- vai ovatko kokemasi rakkaussuhteet sitten olleet todella sellaisia, että aina vain toinen osapuoli rakastaa? Nimittäin jos tarkoitat vain suhteen väljähtymistä pidemmän päälle, niin sellaistahan se on niissäkin suhteissa jotka alkavat järisyttävällä rakastumisella.

[/quote]




Kyse ei siis todellakaan ole väljähtymisestä. Sen kestäisin hyvin - olisihan silloin aina olemassa muisto siitä molemminpuolisesta rakkaudesta. Kyse halusta kokea se ihme, että toinen osapuoli vastaisi omiin tunteisiin ja kiihkoon samalla tavoin.



t.Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
07.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

- vai ovatko kokemasi rakkaussuhteet sitten olleet todella sellaisia, että aina vain toinen osapuoli rakastaa? Nimittäin jos tarkoitat vain suhteen väljähtymistä pidemmän päälle, niin sellaistahan se on niissäkin suhteissa jotka alkavat järisyttävällä rakastumisella.

Kyse ei siis todellakaan ole väljähtymisestä. Sen kestäisin hyvin - olisihan silloin aina olemassa muisto siitä molemminpuolisesta rakkaudesta. Kyse halusta kokea se ihme, että toinen osapuoli vastaisi omiin tunteisiin ja kiihkoon samalla tavoin. t.Ap

vielä parinkymmenen vuoden jälkeenkin. Aina yhtä ihmeellistä nähdä toisen silmissä sama hehku:D

5

Vierailija
8/8 |
07.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

rakkaan hienon kodin, "maailman parhaan aviomiehen", toimeentulon ja rikoin lasten perheen, tuon takia. Ja vaikka suhteesta ko. miehen kanssa ei koskaan tule kunnon suhdetta, vaikka molemmat rakastamme ja olemme vapaita... En ole ylpeä valinnastani, mutta ainakin olen saanut kokea ne onnen hetket. (pettänyt en ole) Tällaista rakkautta ei elämässäni ole ollut aiemmin eikä varmasti tule olemaan koskaan tämän jälkeen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi yksi kolme