Olen kateellinen niille, joiden mies saa muhkeaa palkkaa sekä

Ei varmaan ole ihan hirveästi miehiä jotka täyttävät molemmat ehdot, mutta kyllähän se hyvältä kuulostaa.

Silti rahat aina loppu. Itse tienaan tuosta murto-osan (osa-aikainen työ). Päivät onneksi miehellä normaaleja 9-17.

Esim. 5000 euron kuukausipalkkaa voi hyvin saada tekemällä normaalia työaikaa (päivätyötä). Mutta ehkä se ei vielä ole muhkea palkka?

Ei varmaan ole ihan hirveästi miehiä jotka täyttävät molemmat ehdot, mutta kyllähän se hyvältä kuulostaa.

ylipäätään saa sitä palkkaa

Ja varmasti sinulla on elämässäsi monta sellaista asiaa joista on syytä olla onnellinen, ei se raha ole nyt välttämättä mikään onnellisuuden tae.



Tottakai elämä on helpompaa kun ei tarvitse miettiä voiko jotain ostaa vai ei ja voi matkustella rahan puolesta minne haluaa ja milloin haluaa. Toki myös sitten matkustelussakin pitää huomioida monta muuta rajoitusta, kuten lomat, lasten koulut jne. Tiettyyn elintasoon kuitenkin tottuu, eikä rahaakaan osa pitää mitenkään ihmeellisenä asiana. Outoa olisi jos joskus pitäisi miettiä onko varaa vai ei.

että se mies antaisi aikaa (tai edes rahaa) vaimolla ja lapsilleen.....

pelkkä muhkea palkka tai aikainen kotiin tulo ei kiinnosta.

Ei varmaan ole ihan hirveästi miehiä jotka täyttävät molemmat ehdot, mutta kyllähän se hyvältä kuulostaa.

Esim. 5000 euron kuukausipalkkaa voi hyvin saada tekemällä normaalia työaikaa (päivätyötä). Mutta ehkä se ei vielä ole muhkea palkka?

Ei varmaan ole ihan hirveästi miehiä jotka täyttävät molemmat ehdot, mutta kyllähän se hyvältä kuulostaa.

Ihan tavispalkka. Tuollaisella palkalla kyllä joutuu varmasti kovastikin vielä rahankäyttöään miettimään.

Oman kokemukseni mukaan palkalla ja työtunneilla on usein suora yhteys. Tai jos virallinen työpäivä onkin se 8-16, niin kyllä ne hyväliksaiset usein kaivaa läppärin esiin vielä iltaisin. Ja kännykkä, tuo kaikkien aikojen huijaus "työsuhde-etu" värisee taskussa 24/7.



Terveisin yksi katkeroituva rouva :D

parhaiten tienaavan 10 %:n joukossa suomalaisista.

Eli ihan "tavispalkka" se ei oikeasti ole, vaikka toki joissain piireissä se sitä onkin.

Esim. 5000 euron kuukausipalkkaa voi hyvin saada tekemällä normaalia työaikaa (päivätyötä). Mutta ehkä se ei vielä ole muhkea palkka?

Ei varmaan ole ihan hirveästi miehiä jotka täyttävät molemmat ehdot, mutta kyllähän se hyvältä kuulostaa.

Ihan tavispalkka. Tuollaisella palkalla kyllä joutuu varmasti kovastikin vielä rahankäyttöään miettimään.

tuollaiset miehet ei kiinnosta.

olisko mitään alaa, jossa nuo hyvät puolet yhdistyisi?

Oman kokemukseni mukaan palkalla ja työtunneilla on usein suora yhteys. Tai jos virallinen työpäivä onkin se 8-16, niin kyllä ne hyväliksaiset usein kaivaa läppärin esiin vielä iltaisin. Ja kännykkä, tuo kaikkien aikojen huijaus "työsuhde-etu" värisee taskussa 24/7.

Terveisin yksi katkeroituva rouva :D

Oman kokemukseni mukaan palkalla ja työtunneilla on usein suora yhteys. Tai jos virallinen työpäivä onkin se 8-16, niin kyllä ne hyväliksaiset usein kaivaa läppärin esiin vielä iltaisin. Ja kännykkä, tuo kaikkien aikojen huijaus "työsuhde-etu" värisee taskussa 24/7.

Terveisin yksi katkeroituva rouva :D

Miksi akkojen täytyy aina vetää ukkonsa palkat, työajat ym. tähän?



teevee maisterisnainen joka saa hyvää palkkaa. Ei tarvitse elvistellä ukollani.

Oma mies tienaa yli 10000e bruttona kuussa + bonukset päälle. Tekee pari päivää viikossa etänä kotona ja muuten tulee neljän, viimeistään viiden pintaan kotiin. Välillä tosin rasittava ja määräilevä tapaus, mutta hyvä isä lapsilleen kuitenkin.

Muhkeakaan palkka ei muuta elämää mitenkään ihmeellisesti.



Ensinnäkin hyvin suurituloisilla ihmisillä on usein pakollisia, työhön liittyviä menoja jonkin verran (esim. oman mieheni pitää pukeutua erittäin laadukkaisiin pukuihin ja ajaa välillä paljonkin taksilla, ja näitä ei työnantaja korvaa). Työ saattaa myös olla (henkisesti) niin raskasta, että vapaa-ajan menot nousevat, kun siitä vähästä ajasta halutaan saada mahdollisimman paljon irti ja yritetään "väkisin" rentoutua.



Lisäksi toki suurituloisilla on hyvin suuri veroprosentti, joten nettotulot eivät ehkä olekaan niin suuret kuin voisi kuvitella.



Sitten jos on vielä valittu esim. asua vähän tyyriimmin ja hankittu vähän hienompi auto, niin saatetaankin jo olla tilanteessa jossa juuri mitään ei jää säästöön. Osalla vielä lapsilla kalliita harrastuksia ja esim. vene tmv. Sinne ne rahat uppoavat, ja arkielämä on ihan samanlaista rahasta stressaamista kuin muillakin. Nämä asumiset, autot ja harrastukset ovat mielestäni asioita, joilla ei oikeasti ole kovin paljon väliä onnellisuuden kannalta. Vaikka olisi kuinka paljon varaa laittaa noihin, aina löytyy hienompia ja kalliimpia vaihtoehtoja, joihin ei ole varaa ja joista ei voi edes alkaa haaveilemaan.



Vaikka sitä pienituloisena kuvittelee, että olisi ikuisesti tyytyväinen esim. jos tulot kaksinkertaistuisivat, niin ihmismieli ei vain toimi niin. Vaan pian sen kaksinkertaistumisen jälkeen toivoo taas tulojen kasvua luullen seuraavan tason riittävän. Mutta mikään ei riitä, koskaan, ellei opettele kokonaan uutta asennetta eli sitä, että on tyytyväinen siihen mitä on. Silloin puolestaan jo pienilläkin tuloilla voi elää aivan yhtä onnellisesti kuin suurituloinen.



Miehelläni on aivan käsittämättömän suuret tulot (en edes enää muista sitä nykytasoa tarkkaan, mutta lähemmäs pari kymppiä kuussa brutto), ja olemme nostaneet elintasomme niitä vastaavaksi. Jälkikäteen ajateltuna se oli tyhmästi tehty. Olisimme voineet ennemmin opetella olemaan tyytyväisiä perustasoon, jolloin meillä jäisi todella paljon rahaa säästöön joka kuukausi. Nyt tältä tasolta alas pudottautuminen tuntuu kuitenkin liian hurjalta, joten tässähän olemme ja stressaamme, pysyykö miehellä työpaikka ja tuleeko bonuksia entiseen malliin.



Ei oikeasti kannata kadehtia. Olemme ihan perusonnellisia kyllä, mutta meillä ei mielestäni ole mitään sellaista onnellisuuteen tarvittavaa, mitä minulla ei olisi ollut jo pienituloisena opiskelijana.

Ei sentään ihan mahdoton joihinkin kollegoihinsa verrattuna, mutta oman jaksamiseni äärirajoilla mennään välillä! :D



t. 17

Niin, tärkeintä lienee että mies elättää kotiäipän.