Missä se paljon puhuttu varmuus toisen lapsen kohdalla?
Missä se on? Odotan viimeisilläni toista lasta, eikä kyllä ole YHTÄÄN varmempi olo kuin esikoisesta. Ehkä jopa aiempaakin epävarmempi. Miten selviän kahden kanssa mihinkään, miten selviydyn, miten jaksan kahden hoidon ja kaksien vaatimusten kanssa? Mä oikeasti hermostun itseeni, vittu kun pitää olla tällainen hysteerinen hermoheikko idiootti!
Kommentit (4)
eikä välttämättä vauva-aikanakaan. Älä huoli, ei sellaista varmuutta välttämättä tulekaa ;) Kyllä mäkin olin hermostuneempi toista odottaessa, mietin miten minusta riittää molemmille. Isompikin oli vielä tosi pieni.
tulee siitä mitä kaikkea voi tehdä väärin ja kuinka suuri vastuu kodilla on lapsen hyvinvoinnin kanssa. Toisaalta muuttuu armollisemmaksi itselleen, ymmärtää että ei voi olla täydellinen koskaan. Lapsen käsittely ja hoitaminen on rennompaa.
Olen ollut kaikkein seesteisin nelosen ja vitosen kohdalla, vaikka ovatkin suurihoitoisia erityislapsia.
Kuvittelin kahden lapsen hoidon olevan tosi rankkaa. Meillä ikäero kaksi vuotta. Ekat 2kk olikin, mutta sitten huomasin, ettei tämä olekaan hullumpaa..! Esikoinen on varsin helppo tapaus ja vauvakin rauhoittui kolmen kuukauden iltaitkujen jälkeen. Ei näiden kanssa huvita usein mennä shoppailemaan tms, mutta kerhossa käymme kerran viikossa. Ulkoilemme vähintään kerran päivässä, jolloin esikoinen saa erityishuomiota kun vauva nukahtaa vaunuihin ja meillä on itkuhälytin mukana. Jätän vauvan usein etuterassille ja esikoisen kanssa rakennetaan lumimajoja, tehdään lumitöitä jne...
Tuplatattaat on olleet ehdottomat bussi/ kauppateissuilla, huutiksesta löytyi.
Hyvin sä pärjäät!
kun vauvakin syntyy ja aika nopeasti huomaat olevasi varmempi. Tosin riippuu vähän esikoisen iästäkin, sinusta ja isästä.