Tarjottiinko sinulle lapsena ruokaa kavereiden perheessä kun olit kylässä heillä?
Itse muistan lapsuudesta että kavereiden perheet eivät tarjonneet koskaan mitään. Ja kyse ei ollut rahapulasta koska näin teki myös perheet joiden olemmat vanhemmat oli töissä, oli autot ja moottoripyörä jne eli ei ihan varattomia voineet olla. Ei edes voileipää saanut vaikka olisi ollut siellä koko illan. Kavereiden vanhemmat eivät myöskään tehneet elettäkään minkään eteen koskaan, vaan minun vanhemmat kuskasi meitä virpomaan, mökille, huvipuistoon, luontoretkelle jne.
Kommentit (20)
Lähinnä karkkia syötiin, ne tuli joko lapsen perheeltä tai sitten käytiin ostamassa yhdessä. Ruokaa ei syöty.
Yleensä ei tarjottu mitään.
Mut minä olen tarjonnut lasteni ystäville paljon ruokaa.
Kun tuli ruoka-aika, kaverin äiti sanoi että ”Sinun on nyt aika mennä kotiin, me aletaan kohta syödä ja sinunkin äitis varmaan odottaa sinua jo kotiin.”
Kavereiden perheissä oli poikkeuksetta hyvin erikoiset ruokailutavat. Että "pizzaperjantai" tarkoitti sitä miten 4hlö perhe syö yhdessä yhden pakastepizzan tai roiskeläpän, jokaiselle riittää pieni viipale. Tähän vielä pieni limsapullo jaettuna usealle ihmiselle.
Kun kavereilla tuli ruoka-aika niin silloin menin kotiini.
Vierailija kirjoitti:
Kun tuli ruoka-aika, kaverin äiti sanoi että ”Sinun on nyt aika mennä kotiin, me aletaan kohta syödä ja sinunkin äitis varmaan odottaa sinua jo kotiin.”
Tämä. Asia hoidettiin noin. Jos oltiin yökylässä, tottakai tarjottiin syötävää.
Sitäpaitsi ei kaverilla ikinä oltu leikkimässä niin montaa tuntia etteikö olisi pitänyt kotiin mennä välillä.
Meillä tarjottiin aina vieraille jotain, myös lämmintä ruokaa jos sitä oli silloin pöydässä tai sitten ainakin voileipiä välipalaksi.
Kavereiden luona ei saanut koskaan MITÄÄN.
Ei ruoka-aikaan edes oltu kaverin luona.
Parhimman kaverini perhe ei koskaan tehnyt mitään.
Minun vanhemmat kuljetti meitä autolla varmaan 100 kertaa milloin minnekin, hänen vanhemmat 0.
Meillä kaveri sai syödä aina kun oli nälkä, hänen luona minä söin 0 kertaa.
Kaveri oli meillä varmaan 20 kertaa yökylässä, minä olin heillä 0.
Suomessa on sellainen tapakulttuuri että ruokaa ei jaeta. Aikuisten kaverit saa kahvia ja pullaa, lasten kaverit ei saa mitään. Lämmintä ruokaa ei saa kukaan perheen ulkopuolinen.
äitini kielsi syömästä naapureissa en koskaan syönytkään. ollut noloa olisi ollutkin kun meillä ruuat juuri ja juuri riitti omalle väelle ei olisi vasta vuoroisesti ollut mitään tarjottavaa
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on sellainen tapakulttuuri että ruokaa ei jaeta. Aikuisten kaverit saa kahvia ja pullaa, lasten kaverit ei saa mitään. Lämmintä ruokaa ei saa kukaan perheen ulkopuolinen.
Lisäys aiempaan, tämä on siis mielestäni tyly ja huono asia. Täällä ei arvosteta vieraita kuin juhlissa.
T. Edellisen kirjoittaja
Ei tarjottu edes kahvia tai teetä.
Joo yleensä oli kotiintuloaika just syömään, eli kaverit lähti sanomattakin koteihinsa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ruoka-aikaan edes oltu kaverin luona.
Ei niin, kotona oltiin syömässä, kun meillä oli sääntö jos ei ole ruoka aikana kotona jää ilman.
Töykeetä olla jotain tarjoomatta eikä se ketään konkurssiin vie.
Vierailija kirjoitti:
Parhimman kaverini perhe ei koskaan tehnyt mitään.
Minun vanhemmat kuljetti meitä autolla varmaan 100 kertaa milloin minnekin, hänen vanhemmat 0.
Meillä kaveri sai syödä aina kun oli nälkä, hänen luona minä söin 0 kertaa.
Kaveri oli meillä varmaan 20 kertaa yökylässä, minä olin heillä 0.
Kaverin perhe hyväksikäytäjiä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tuli ruoka-aika, kaverin äiti sanoi että ”Sinun on nyt aika mennä kotiin, me aletaan kohta syödä ja sinunkin äitis varmaan odottaa sinua jo kotiin.”
Tämä. Asia hoidettiin noin. Jos oltiin yökylässä, tottakai tarjottiin syötävää.
Sitäpaitsi ei kaverilla ikinä oltu leikkimässä niin montaa tuntia etteikö olisi pitänyt kotiin mennä välillä.
Kaikki perheet eivät tarjonneet syötävää edes yövieraille. Pari näkkäriä ehkä sai, päällä yksi viipale juustoa, sillä piti sit pärjätä. Suomessa ei ole vieraanvaraisuutta.
Se vaihteli tilanteiden mukaan. Yhden kaverin kotona sain ensimmäisen kerran maistaa jänistä. Hyvää oli. Sain vielä ottaa lisääkin.