Äitini ei suostu käymään yksin ravintolassa.
Hän on 72v, ja ihan hyvässä kunnossa oleva, skarppi leidi. Rahastakaan tämä kiinni ei ole. Viettää aikaansa lähinnä hieronnoissa, lomilla ja kauneushoitoloissa. Kavereidensa kanssa hyvissä ravintoloissa myös. Myös minun kanssa käy syömässä vähintään kerran kuussa.
Jostain syystä hän kuitenkaan ei yksin uskalla mennä ravintolaan syömään jos nälkä on, se on hänen mielestään noloa.
Itse tällaisena millenniaalina joka on paljon reissannut yksin, en osaa sitä pitää mitenkään erikoisena juttuna, usein on jopa nautinnollista olla syömässä aivan itsekseen, keskittyä ruokaan ja nautiskella palvelusta.
Mikä ihme tuolla sukupolvella on tuollaisessa kaiken aivan olemattoman asian häpeämisessä? Eikö ole raskasta jos ei voi syödä silloin kun on nälkä siksi, että hävettää?
Kommentit (11)
Eikö kotona voi syödä jos nälkä on?
No, en minäkään, vaikka äitiäsi varmaan nuorempi lähde yksin ravintolaan syömään, pikaruoka paikoissa toki käyn, mutta miksi lähteä yksin ravintolaan, pitkä odotusaika odottaen jotain pihviä? Seurassa vielä menee seurustelun ja lasillisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä
Ajatella jos kysyit siltä äidiltäsi.
No äiti vain vastaa, että se hävettää. Ei perustele sen enempiä vaikka kysyy.
Otsikkoon ei kuulu laittaa pistettä trolli.
Sinulla ei ole minkäänlaista kontaktia äitiisi. Nämä satusi ovat noloja.
Vierailija kirjoitti:
Eikö kotona voi syödä jos nälkä on?
No miten sä yhtäkkiä itsesi kotiin taiot jos oot menossa?
Vierailija kirjoitti:
No, en minäkään, vaikka äitiäsi varmaan nuorempi lähde yksin ravintolaan syömään, pikaruoka paikoissa toki käyn, mutta miksi lähteä yksin ravintolaan, pitkä odotusaika odottaen jotain pihviä? Seurassa vielä menee seurustelun ja lasillisen kanssa.
Mitä ihmeen pihviä? Ei nykyravintoloissa mitään pihvejä ole. Jossain tuollaiseen spesialisoituneessa paikassa ehkä.
Se oli ennen häpeällistä. Hänen ikäluokassaan nuorena aikuisena ei nainen vielä saanut mennä ravintolaan yksin.
Vierailija kirjoitti:
Sinulla ei ole minkäänlaista kontaktia äitiisi. Nämä satusi ovat noloja.
Ihan olemme läheisiä äitini kanssa ja puhumme avoimesti suurimmasta osasta asioita. Joitain kummallisuuksia hänellä kuitenkin on nimenomaan häpeän suhteen, ja niihin ei syytä tule vaikka kuinka yrittäisi.
Tuo häpeän tunne on jotain, jota en itse vain kykene ymmärtämään tällaisissa tavallisissa asioissa. Itse koen häpeää jos olen jotenkin toiminut väärin niin, että joku toinen on siitä joutunut kärsimään.
Tällaisten asioiden kohdalla se häpeän tunne on minulle todella omituista.
Siksihän täällä kyselen, jotta joku voisi auttaa ymmärtämään.
Ap ei pysty tajuamaan että millätavoin ravintolassa yksin syövään ikääntyneeseen naiseen suhtaudutaan. En lähtisi, sitä saa kokea ihan kadullakin.
Jostain syystä
Ajatella jos kysyit siltä äidiltäsi.