Milloin viimeksi olette kuulleet kerrostalon pihassa kajahtavan "Äitini tuuu parvekkeelle!"? Millon pihat hiljenivät
Tuli mieleen kun kävin äsken äitini luona aamukahvilla ja heitti avaimet minulle.
Kommentit (21)
Omassa rivitalossa ihan normi. Lapsia on leikkimässä takapihalla ja vanhemmilla on parvekkeen ovi raollaan että sisälle kuulee jos jollain on joku hätä.
Äiti tuu parvekkeelle, täällä huutaa Ryydis!
Kyllä siellä huudetaan, talonjen ääneneristys on vaan parempi kuin ennen.
Minä ainakin huudan lastani pihalta syömään. Ei käytetä pienten kanssa puhelimia. Samoin lapsi huutaa partsin kautta että äiti ootko siellä.
Täällä Helsingin lähiössä on ainakin hirveä älämölö kun somalit huutaa kurkku suorana.
"Äiti tuu parvekkeelle,täällä huutaa Johanna! Äitii..! "
Oli pakko lisätä oma nimi tai muuten oli koko taloyhtiön äidit kuikkimassa😄.
Omat tyttäret eivät tätä ole kokeneet kun aina asuttu rivitalossa/omakotitalossa.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään lapset soittavat äidilleen.
Laittaa viestin omasta huoneestaan.
Joskus 90-luvun lopulta, kun pleikkarit alkoivat valloittamaan tilaa arjen puuhista? Siitä on vaan viihde-elektroniikka kehittynyt ja levinnyt. Myös älypuhelimet, netti yms on vaikuttanut. Aiemmin ei ollut muuta tekemistä kuin pihalla touhuta mitä milloinkin keksi. Yhteydet huutamalla. Nyt laitetaan Whatsapp?
Mietin tätä juuri itsekin muutama päivä takaperin. Muutettuamme tähän nykyiseen rivitalokotiimme, huutelin joskus lapsia sisälle syömään parvekkeelta tai pihan edustalta. Huomasin kuitenkin pian, että sain hieman oudoksuvia katseita, eikä kukaan muu tehnyt niin, niin aloin sitten soittamaan aina lapset sisälle, kun olivat kyllin isoja saadakseen rannekepuhelimet.
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin huudan lastani pihalta syömään. Ei käytetä pienten kanssa puhelimia. Samoin lapsi huutaa partsin kautta että äiti ootko siellä.
Onko vähän weetee-meininkiä asua jossain Kontulassa??
Joo 70-luvulla aina huudettiin äidille asiat pihalta. Äitiiii, äitiiii! Ei vaan malttanut mennä sisälle ennenkuin oli ihan pakko. Me asuimme 2.kerroksessa ja keittiön ikkuna oli auki niin äiti kuuli kun minulla oli asiaa. Avain myös roikkui kaulassa jossain kengännauhassa. Tosi turvallista.
Ei nykyään saa olla ääniä, makuja, värejä tai hajuja tai joku yliherkkä naapuruston pikku-hitler muuttuu ongelmaksi.
Me saatiin se maailma joka me ihan itse rakennettiin ja haluttiin, nyt änget itsesi muottiin ja olet hiljaa tai muuten syrjäydyt tässä paratiisissa maan päällä.
Nykyään on kännykät, ei tarvi huutaa. Plus pennut ei ole pihalla vaan pelaa pleikkaa omassa huoneessaan.
Vain köyhien lapset on pihalla. Ne joilla ei ole kännyköitä, pleikkaa, tietokonetta...
Se oli aikaa kun äidit vielä kotona ja lapset viihtyivät pihoilla. Meillå stadilaisessa lähiössä 60- ja 70- luvuilla.
Varmaan silloin kun matkapuhelimet yleistyi. N. vuonna 2000.
Vierailija kirjoitti:
Se oli aikaa kun äidit vielä kotona ja lapset viihtyivät pihoilla. Meillå stadilaisessa lähiössä 60- ja 70- luvuilla.
Se oli aikaa ennen matkapuhelimia. Miksi ihmeessä kukaan rääkyis pihalla kun voi soittaa?
Ruutu käteen taaperolle ja yhteiskunta tehköön taikojaan.
Nykyään lapset soittavat äidilleen.