Jos on ryhtynyt vanhemmaksi, lapsen hoito on tärkeämpää kuin työ
Näin se vain on. Edes presidentti tai aivokirurgi ei ole onnistunut elämässään, jos ei onnistu lastensa hoitamisessa.
Kommentit (12)
Ja lapsen hoitoon kuuluu myös se, että lapsella on katto pään päällä, ruokaa, vaatteita ja mahdollisuus harrastaa jne.
Sitä asiaa, millä näitä rahoitetaan, kutsutaan työksi.
Ja lapsen hoitoon kuuluu myös se, että lapsella on katto pään päällä, ruokaa, vaatteita ja mahdollisuus harrastaa jne.
Sitä asiaa, millä näitä rahoitetaan, kutsutaan työksi.
Ja lapsen hoitoon kuuluu myös se, että lapsella on katto pään päällä, ruokaa, vaatteita ja mahdollisuus harrastaa jne.
Sitä asiaa, millä näitä rahoitetaan, kutsutaan työksi.
Ilman muuta myös kodin ulkopuolinen työ on tärkeää. En missään nimessä muuta väitäkään. Itsekin olen motivoituneena akateemisessa palkkatyössä taas kuopuksen kasvettua hiukan. Siitä huolimatta lastemme hoitaminen on mieheni ja minun tärkein tehtävä, palkitsevin ja vaativin myös. Ap
Se lapsi ei ole tyytyväinen jos aikuisen ainoa järkevä homma on keskittyä siihen lapseen. Lapsi kaipaa osallisuutta ja tunnetta että on tärkeä, siksi kannattaa päivisin (hoitovapaalla) tehdä jotain työtä ja antaa lapsen ymmärtää, että se on tärkeätä, odota vähän ja antaa lapsellekin jikin hyödyllinen tehtävä.
Lapsen hoitamiseen kuuluu mm. se, että hänet kasvatetaan arvostamaan työtä ja yhteisöllisyyttä.
Ja tätä työtä on mm. ja varsinkin kotityö. Lapsi oppii siivoamaan, pyykkäämään jne., kun hän tekee näitä vanhempiensa kanssa. Samalla hän oppii paljon muuta tärkeää.
meidän vähemmän akateemisessa perheessä noita juttuja kutsutaan kasvatukseksi.
Lapsen _hoidossa_ meillä taas on kyse ruoasta, levosta, sylistä, puhtaudesta tms. perustarpeista.
Lapsen hoitamiseen kuuluu mm. se, että hänet kasvatetaan arvostamaan työtä ja yhteisöllisyyttä.
Ihminen voi olla onnistunut elämässään, jos on onnistunut työssään, ja lastenhoito ja työ voivat olla ihan hyvin yhtä tärkeät
Lapsen PITÄÄ olla työtä tärkeämpi esim. näissä tilanteissa
- ä-loma loppuu, kun lapsi on n. 9kk. Lapsi tarvitsee tuolloin äitiään / isäänsä ja en ymmärrä vanhempia, jotka ennemmin menevät töihin kuin hoitavat lapsensa hieman isommaksi
- Lapsi sairastuu, jolloin minusta AUTOMAATTISESTI jommankumman vanhemman tulee jäädä pois töistä ja hoitamaan lastaan
- Lapsen hoitopäivät / koulun jälkeinen yksinolo tulee olla inhimillinen (max 40t / vko hoidossa). Työ tulee pystyä järjestämään sen mukaan (mahdollisuuksia tähän kyllä on, jos vaan halua ja arvomaailmaa löytyy)
Meillä on 5 lasta, joista vanhin 22v ja nuorin 6v ja näillä arvoilla ollaan lapset kasvatettu, kenenkään kanssa ei isompia ongelmia ole ollut ja lapset ovat saaneet paljon kiitosta hyvästä käytöksestään, keskittymiskyvystään ja tyytyväisyydestään.
Itse olen ammatiltani lähihoitaja, mies yrittäjä.
Ja lapsen hoitoon kuuluu myös se, että lapsella on katto pään päällä, ruokaa, vaatteita ja mahdollisuus harrastaa jne. Sitä asiaa, millä näitä rahoitetaan, kutsutaan työksi.
ja sitten panostaa lapsen hoitamiseen olemalla kaikessa rauhassa kanssaan. Siten työ ei ole pois lapselta eikä aika lapsen kanssa pois työltä. Me vanhat vanhemmat olemme usein valinneet tämän elämäntavan.
Ja lapsen hoitoon kuuluu myös se, että lapsella on katto pään päällä, ruokaa, vaatteita ja mahdollisuus harrastaa jne. Sitä asiaa, millä näitä rahoitetaan, kutsutaan työksi.
Lapselle tekee tosiaan myös hyvää nähdä kuinkatyötä tehdään ja kuinka elämässä pärjätään. Myös se että vanhemman elämässä on jotain mielekästä-kuten se työ- kannustaa lasta vähän isompana itsekin nauttimaan elämästään ja etsimään itselleen mielekästä tekemistä- ja siitä taas tulee kokemus siitä että elämä on mielekästä ja hienoa ja vaivannäkö kannattaa.
Ja toisaalta- vanhemmalla tulisi olla aikaa olla lapselleen läsnä joka päivä vielä teini-ikäisenkin kanssa. Hoitovastuu ei lakkaa ollenkaan siihen että lapsi osaa ottaa välipalaa jääkaapista. Elämässä voi onnistua monella tavalla, mutta kyllähän kasvatusvastuun ja hoivan laiminlyönti on välinpitämättömyyttä tulevista sukupolvista, elämän jatkuvuudesta- eli siitä tärkeimmästä tarkoituksesta, että siinä mielessä kyllä on surkeaa jos ihminen pätee elämänsä toisarvoisilla asioilla ja laiminlyö tärkeimmän. Kuolinvuoteella viimeistään sitä sitten itketään.
Äitiysloma loppuu pari kuukautta lapsen syntymän jälkeen, tämän jälkeen vanhempainvapaa kunnes lapsi 9 kk ikäinen ja täysin vapaaehtoinen hoitovapaa, jota ei rahallisesti tueta. Kaikki alle 3- vuotiaat jotka eivät ole kunnallisessa hoidossa saavat rahan, mutta se johtuu vaan siitä säästöstä jonka kunta saa kun pieni lapsi ei ole alle 3- vuotiaiden ryhmässä.
Se lapsi ei ole tyytyväinen jos aikuisen ainoa järkevä homma on keskittyä siihen lapseen. Lapsi kaipaa osallisuutta ja tunnetta että on tärkeä, siksi kannattaa päivisin (hoitovapaalla) tehdä jotain työtä ja antaa lapsen ymmärtää, että se on tärkeätä, odota vähän ja antaa lapsellekin jikin hyödyllinen tehtävä.