Mitkä ovat lapsiperheen paljon puhutut tukiverkot?

Isovanhemmat: lastenhoito, ruoka-apu tai muu käytännön apu.

Sisarukset ja muut sukulaiset: lasten hakeminen päiväkodista, satunnainen hoitoapu tai kuunteleminen.

Ystävät: vastavuoroinen lastenhoito, yhteinen tekeminen tai apu kiiretilanteissa.

Muut vanhemmat: lapset voivat olla vuorotellen toistensa luona hoidossa.

Julkiset palvelut: neuvola, varhaiskasvatus, perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu.

Tukiverkosto ei siis tarkoita pelkästään sukulaisia tai ystäviä. Myös yhteiskunnan palvelut ovat osa perheen tukijärjestelmää.

Isovanhemmat, jotka auttavat lastenlasten hoidossa koska rakastavat heitä. Tottakai silloin kun ehtivät, jaksavat ja pystyvät. Isovanhempia vastaavasti autetaan kun he tarvitsevat apua, etenkin ikääntyessä.

Läheiset. Suomessakin on perheitä, joilla ei ole ketään. Ei sukua eikä ystäviä. Ovat yksin. He ovat vaarassa syrjäytyä. Usein heillä ei ole edes töitä ym. Jos ihmisellä on hyviä ihmissuhteita niin yleensä muutkin elämä osa-alueet ovat kunnossa eli esim  mielenterveys, talous. 

En kehtaisi kysyä. Hoidettiin itse lapsemme. Mieheni kanssa vuoroteltiin illoissa, siis nukkumaanmenorallissa. Ja kun lapset sairastivat, onneksi eivät sairastelleet paljon. 

Isovanhemmat tottakai ja aina. Jos ovat eläkkeellä ja toivottavasti hyvällä ja asuvat samalla paikkakunnalla, on perheen arki helpompaa. Näin sen kuuluukin olla. Tässä ei edes kuuluisa vastavuoroisuuden laki päde vaan ainoastaan rakkauden laki. 

Meillä oli tukiverkkoa myös naapurusto, koska sattui niin, että samalla kadunpätkällä oli ykskaks useammassa talossa samanikäisiä lapsia. Vekarat leikkivät yhdessä, opettelivat ajamaan pyörällä, kävivät harrastuksissa, samaa koulua yms. Ja me vanhemmat tutustuttiin myös hyvin. Niinpä me esim. Koulujen kesälomien aikaan jelpittiin toisiamme lasten hoidossa, samoin oltiin babysitterinä jos jollain oli vanhempainiltoja tms. 

Samalla toteutui aika kivasti se kylä kasvattaa-periaate, mistä aina puhutaan.

Kärjistetysti sanottuna ilmainen lastenhoitoapu. Toiset eivät saa sitä ollenkaan, osa taas saa lapset hoitoon viikoksi. Suurimmalla osalla lienee jotain siltä väliltä. 

Meillä lapset ovat mummulassa joka toinen lauantai - sunnuntai. Joidenkin mielestä se on paljon.

Me ollaan itse myös usein, ja tämä on mummun ja vaarin oma tahto. Minusta on ihanaa että lapset ovat läheisiä isovanhempiensa kanssa sekä serkut ovat meillekin kuin sisaria olen kiitollinen.

Meillä se tukiverkko ei todellakaan kata lastenhoitoa. Vaan peräkärryn lainausta, kukkien kastelijaa, tarvittaessa kantoapua, seuraa, kahvittelua, ihan kaikkea laidasta laitaan puolin ja toisin. Eniten tämä toimii naapureiden kanssa. Meillä naapuri kerran oli kaikkien pihoilta käyny traktorilla vetämässä isot lumivallit pois pyytämättä kun sitä lunta tuli paljon yhdessä päivässä. Ylipäätänsä on lapsia tai ei, elämässä on hyvä olla tukiverkkoja. 

Jos ei ole perhettä, joka auttaa niin sitten kannattaa keskittyä hankkimaan ystäviä ja vastavuoroisesti autatte toisianne.