En jaksa viestittelyä, jossa toiselta pitää erikseen kysyä kysymyksiä
Normaalissa keskustelussa toisen pitää osata tarttua johonkin mun kommenttiin ja kertoa omia kokemuksiaan ilman, että pitää erikseen kysyä "entäs sä?".
Vai oletteko sitä mieltä, että oma viesti pitää päättää aina johonkin vastakysymykseen? Mulle tulee siitä aina jotenkin haastattelutunnelma.
Kommentit (24)
Varmaan yksi yleisimmistä ongelmista liittyen kommunikaation. Syynä se, että toinen ei joko halua tai osaa keskustella. Kumpikaan vaihtoehto ei erityisemmin innosta jatkamaan yhteydenpitoa. Ei varsinkaan, jos on deittailusta kyse.
Sanoisin, että oikeasti keskustelutaitoiset ihmiset ovat pienessä vähemmistössä ja siksi usein hyvin suosittuja.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan yksi yleisimmistä ongelmista liittyen kommunikaation. Syynä se, että toinen ei joko halua tai osaa keskustella. Kumpikaan vaihtoehto ei erityisemmin innosta jatkamaan yhteydenpitoa. Ei varsinkaan, jos on deittailusta kyse.
Sanoisin, että oikeasti keskustelutaitoiset ihmiset ovat pienessä vähemmistössä ja siksi usein hyvin suosittuja.
Jep. Eihän normaalissa kahvipöytä- tai puhelinkeskustelussakaan omaa kommenttia päätetä aina vastakysymykseen, enkä tiedä miksi niin pitäisi tehdä viestien välityksellä tapahtuvassa keskustelussakaan. Mutta ehkä se on vain tuota taidottomuutta.
Ap
Mulla on just tuollainen kaveri. Hän ei vastaa ikinä mitään mun viesteihin ellei siinä erikseen ole kysymystä hänen suuntaansa. Tai voi toki joskus tulla vastaus haha tai ok. Mitäpä luulette paljonko tulee viestiteltyä hänen kanssaan... Livenä hän odottaa myös, että häneltä kysytään. Harvoin kysyy mitään asiaa itse.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on just tuollainen kaveri. Hän ei vastaa ikinä mitään mun viesteihin ellei siinä erikseen ole kysymystä hänen suuntaansa. Tai voi toki joskus tulla vastaus haha tai ok. Mitäpä luulette paljonko tulee viestiteltyä hänen kanssaan... Livenä hän odottaa myös, että häneltä kysytään. Harvoin kysyy mitään asiaa itse.
Mietin aina, että tajuaakohan nuo ihmiset itse, että koko keskustelu on toisen vastuulla ja heitä pitää vetää perässään kuin kivirekeä. Tuskinpa.
Ap
Tämä onkin keskustelua, kun vastapuoli kysyy vastaan. Jos et jaksaa, miksi et jaksaa? Itse halusit keskustella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on just tuollainen kaveri. Hän ei vastaa ikinä mitään mun viesteihin ellei siinä erikseen ole kysymystä hänen suuntaansa. Tai voi toki joskus tulla vastaus haha tai ok. Mitäpä luulette paljonko tulee viestiteltyä hänen kanssaan... Livenä hän odottaa myös, että häneltä kysytään. Harvoin kysyy mitään asiaa itse.
Mietin aina, että tajuaakohan nuo ihmiset itse, että koko keskustelu on toisen vastuulla ja heitä pitää vetää perässään kuin kivirekeä. Tuskinpa.
Ap
Kaikki eivät osaa. Turha siitä heitä syyttää, jos sinulle taito on luonnollisempi. Itse kysymykseen: juuri eile pohdin että kyllä laoselta tulee aika paljon kysyttyä kysymyksiä. Nimenomaan keskustelua johdattavia. Muuten ei oikein saa mitään käsitystä lapsen päivästä, ellei ihan tarkoituksella tee monimuotoista kyselykeskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on just tuollainen kaveri. Hän ei vastaa ikinä mitään mun viesteihin ellei siinä erikseen ole kysymystä hänen suuntaansa. Tai voi toki joskus tulla vastaus haha tai ok. Mitäpä luulette paljonko tulee viestiteltyä hänen kanssaan... Livenä hän odottaa myös, että häneltä kysytään. Harvoin kysyy mitään asiaa itse.
Mietin aina, että tajuaakohan nuo ihmiset itse, että koko keskustelu on toisen vastuulla ja heitä pitää vetää perässään kuin kivirekeä. Tuskinpa.
Ap
Ei niitä kiinnosta sun jutut ja keskustelut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on just tuollainen kaveri. Hän ei vastaa ikinä mitään mun viesteihin ellei siinä erikseen ole kysymystä hänen suuntaansa. Tai voi toki joskus tulla vastaus haha tai ok. Mitäpä luulette paljonko tulee viestiteltyä hänen kanssaan... Livenä hän odottaa myös, että häneltä kysytään. Harvoin kysyy mitään asiaa itse.
Mietin aina, että tajuaakohan nuo ihmiset itse, että koko keskustelu on toisen vastuulla ja heitä pitää vetää perässään kuin kivirekeä. Tuskinpa.
Ap
Te rasittavat itsestänne pälättävät ette vaan tajua toisten olevan kohteliaita kun eivät selosta kaikkia elämänsä yksityiskohtia kysymättä. He olettavat, että toinen kysyy jos oikeasti kiinnostaa, kuten asia onkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on just tuollainen kaveri. Hän ei vastaa ikinä mitään mun viesteihin ellei siinä erikseen ole kysymystä hänen suuntaansa. Tai voi toki joskus tulla vastaus haha tai ok. Mitäpä luulette paljonko tulee viestiteltyä hänen kanssaan... Livenä hän odottaa myös, että häneltä kysytään. Harvoin kysyy mitään asiaa itse.
Mietin aina, että tajuaakohan nuo ihmiset itse, että koko keskustelu on toisen vastuulla ja heitä pitää vetää perässään kuin kivirekeä. Tuskinpa.
Ap
Kaikki eivät osaa. Turha siitä heitä syyttää, jos sinulle taito on luonnollisempi. Itse kysymykseen: juuri eile pohdin että kyllä laoselta tulee aika paljon kysyttyä kysymyksiä. Nimenomaan keskustelua johdattavia. Muuten ei oikein saa mitään käsitystä lapsen päivästä, ellei ihan tarkoituksella tee monimuotoista kyselykeskustelua.
Olen tämän joutunut ihan opettelemaan, ei ole mikään luontainen taito. Mutta todella tuntuu, että keskustelisi lapsen kanssa silloin, kun kaiken tiedon joutuu nyhtämään ulos täsmäkysymyksillä.
Ap
Pidän suorista kysymyksistä kuten myös siitä, että keskustelu etenee soljuvasti ja pakottamatta.
Rasittavimpia keskustelukumppaneita on omista asioistaan molkottajat, jotka avausviesti toisensa jälkeen vain molkottavat omiaan. Joskus olisi mukava, että nämä tämän tyyppiset lähestyisivät keskustelukumppani edellä oman molkotuksen sijaan.
En halua kertoa. Kohteliaisuudesta sanon jotain, jos nyt kysytään. Hyvin vähän kuitenkin.
Mulla on töissä työkaveri, joka aloittaa "keskustelun" kertomalla ummet ja lammet itsestään, perheeatään, kaikesta. Koskaan ei aloitus ole sellainen, että siitä toinen ihminen edes ymmärtäisi olevansa keskustelussa. Lähinnä siinä tilanteessa joutuu kuuntelemaan kaikkesta kaikkea, vaikka ei tunne asioita tai ihmisiä. Ja jos joskus saa suunvuoron (vaikea saada), ja nostaa esiin jonkun oman aiheen, hän välittömästi vastaa siihen "...siis meillä/meidän pojalla/pojilla/työtöillä/lapsena/mumlolassa olo TÄÄ IHAN SAMA ja sitten jatkaa pölinää. Vuorovaikutusta hänen kaltaisten kanssa toivoisi siten, että hän vaikka joskus kysyisi toisten mielipidettä. Ja jättäisi komppaamatta joka asiaan kääntämällä ne johonkin, minkä tunnistaa omakseen AINA.
Joittenkin kanssa ei tosiaan tahdo tulla mitään vuorovaikutteisesta keskustelusta, vaan heitä pitää ikään kuin lypsää tai "haastatella" tai muuten he eivät sano juuri mitään. Yleensä tällaiset ihmiset ovat myös sellaisia, jotka kokevat kysymykset uteluna ja toisen heidän asioihinsa puuttumisena.
Mun isännöitsijän sihteeri on tuommoinen autistinen. Vastaa ehkä joka kymmenenteen viestiin mitään, niin on mahdoton selvittää asiaa tai sitten selän takana soittaa huoltomiehelle kuukauden päästä ilmoittamisesta..
Vierailija kirjoitti:
Mulla on töissä työkaveri, joka aloittaa "keskustelun" kertomalla ummet ja lammet itsestään, perheeatään, kaikesta. Koskaan ei aloitus ole sellainen, että siitä toinen ihminen edes ymmärtäisi olevansa keskustelussa. Lähinnä siinä tilanteessa joutuu kuuntelemaan kaikkesta kaikkea, vaikka ei tunne asioita tai ihmisiä. Ja jos joskus saa suunvuoron (vaikea saada), ja nostaa esiin jonkun oman aiheen, hän välittömästi vastaa siihen "...siis meillä/meidän pojalla/pojilla/työtöillä/lapsena/mumlolassa olo TÄÄ IHAN SAMA ja sitten jatkaa pölinää. Vuorovaikutusta hänen kaltaisten kanssa toivoisi siten, että hän vaikka joskus kysyisi toisten mielipidettä. Ja jättäisi komppaamatta joka asiaan kääntämällä ne johonkin, minkä tunnistaa omakseen AINA.
Tuollaiselle ei uskalla kertoa mitään, kun kertoo kaikki asiat eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Joittenkin kanssa ei tosiaan tahdo tulla mitään vuorovaikutteisesta keskustelusta, vaan heitä pitää ikään kuin lypsää tai "haastatella" tai muuten he eivät sano juuri mitään. Yleensä tällaiset ihmiset ovat myös sellaisia, jotka kokevat kysymykset uteluna ja toisen heidän asioihinsa puuttumisena.
Toinen ääripää taas on se, joka puhuu tauotta vaan omia juttujaan eikä kommentoi mitenkään keskustelukumppanin sanomisia. Korkeintaan sanoo vaan "aijaa" ja jatkaa puhumista naapurin Sirpan kummin koiran parhaasta kaverista. Ihan yhtä rasittavia molemmat.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on just tuollainen kaveri. Hän ei vastaa ikinä mitään mun viesteihin ellei siinä erikseen ole kysymystä hänen suuntaansa. Tai voi toki joskus tulla vastaus haha tai ok. Mitäpä luulette paljonko tulee viestiteltyä hänen kanssaan... Livenä hän odottaa myös, että häneltä kysytään. Harvoin kysyy mitään asiaa itse.
Mietin aina, että tajuaakohan nuo ihmiset itse, että koko keskustelu on toisen vastuulla ja heitä pitää vetää perässään kuin kivirekeä. Tuskinpa.
Ap
Kaikki eivät osaa. Turha siitä heitä syyttää, jos sinulle taito on luonnollisempi. Itse kysymykseen: juuri eile pohdin että kyllä laoselta tulee aika paljon kysyttyä kysymyksiä. Nimenomaan keskustelua johdattavia. Muuten ei oikein saa mitään käsitystä lapsen päivästä, ellei ihan tarkoituksella tee monimuotoista kyselykeskustelua.
Olen tämän joutunut ihan opettelemaan, ei ole mikään luontainen taito. Mutta todella tuntuu, että keskustelisi lapsen kanssa silloin, kun kaiken tiedon joutuu nyhtämään ulos täsmäkysymyksillä.
Ap
Älä kysele! Anna toisen olla. Olet rasittavan utelias tyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on just tuollainen kaveri. Hän ei vastaa ikinä mitään mun viesteihin ellei siinä erikseen ole kysymystä hänen suuntaansa. Tai voi toki joskus tulla vastaus haha tai ok. Mitäpä luulette paljonko tulee viestiteltyä hänen kanssaan... Livenä hän odottaa myös, että häneltä kysytään. Harvoin kysyy mitään asiaa itse.
Mietin aina, että tajuaakohan nuo ihmiset itse, että koko keskustelu on toisen vastuulla ja heitä pitää vetää perässään kuin kivirekeä. Tuskinpa.
Ap
Kaikki eivät osaa. Turha siitä heitä syyttää, jos sinulle taito on luonnollisempi. Itse kysymykseen: juuri eile pohdin että kyllä laoselta tulee aika paljon kysyttyä kysymyksiä. Nimenomaan keskustelua johdattavia. Muuten ei oikein saa mitään käsitystä lapsen päivästä, ellei ihan tarkoituksella tee monimuotoista kyselykeskustelua.
Olen tämän joutunut ihan opettelemaan, ei ole mikään luontainen taito. Mutta todella tuntuu, että keskustelisi lapsen kanssa silloin, kun kaiken tiedon joutuu nyhtämään ulos täsmäkysymyksillä.
Ap
Taito on sinulle kuitenkin luonnollisempi, kun kerran olet sen oppinut. Kaikki eivät opi niin helposti, vaikka opettelisivat. Taustalla voi olla myös sosiaalusia rajoitteita tai pelkoja. Turha olla ylimielinen siksi, että joku ei osaa jotain niin hyvin.
En ole sitä mieltä. Muita kysymyksiä?