Lue keskustelun säännöt.
Koska sitä pitäisi ruveta vanhenemaan
15.10.2026 |
Olen 63v. ja olo on kuin 2kymppisellä. Liikun paljon ja syön terveellisesti. Sairas en ole ikinä ollut. Joskus vähän nuhaa.
Kommentit (22)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toiset ovat 60v. täytettyään hautaan valmiita. Elintavat varmaan syynä.
Vierailija kirjoitti:
Toisten kelpaa.
Jep. Helppoa on, jos ei ole saanut jotain sairautta riesakseen. Mä olen nelikymppinen enkä todellakaan tunne olevani parikymppinen, vaan kotiin lukkiutunut vanhus.
Sama täällä. Vanhempanikin ovat terveitä ja kaikenlaista harrastelevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toiset ovat 60v. täytettyään hautaan valmiita. Elintavat varmaan syynä.
Valitettavasti ei mene läheskään aina noin. Ihmisillä on tämä toiveikas illuusio, että kun elää oikein, on terve ja toimintakykyinen vanhuus lähes taattu. Ei ole.
Itse samoja ikiä kuin ap, ja mitä katselen ympäristöäni, niin elintavat näyttää valitettavan vähän korreloivan terveyden ja jaksamisen kanssa tässä iässä. Eniten tuntuu olevan perimä + tuuri -juttua. Esim. minua 2 vuotta vanhempi siskoni, joka on ollut ikänsä erittäin lihava ja alkoholin suurkuluttaja, porskuttaa menemään ihan täysillä, ei mitään lääkityksiä jne. Itse olen aina elänyt aika kohtuullisesti, vaihdevuosista asti jopa hyvin terveystietoisesti, käynyt kuntosalillakin, mutta niin vaan olen raihnainen ja väsynyt.
Sitten on vielä se, että aika monet väsyttää ja raihnaistaa fyysisesti kova työ, eli ei mikään oma elämäntapavalinta. Itselläni ei tästä kyse, ollut istumatyö, mulla vaan on paskat geenit ja tuuri.
Kyllä vanheneminen sinutkin vielä saavuttaa. Haista v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset ovat 60v. täytettyään hautaan valmiita. Elintavat varmaan syynä.
Valitettavasti ei mene läheskään aina noin. Ihmisillä on tämä toiveikas illuusio, että kun elää oikein, on terve ja toimintakykyinen vanhuus lähes taattu. Ei ole.
Itse samoja ikiä kuin ap, ja mitä katselen ympäristöäni, niin elintavat näyttää valitettavan vähän korreloivan terveyden ja jaksamisen kanssa tässä iässä. Eniten tuntuu olevan perimä + tuuri -juttua. Esim. minua 2 vuotta vanhempi siskoni, joka on ollut ikänsä erittäin lihava ja alkoholin suurkuluttaja, porskuttaa menemään ihan täysillä, ei mitään lääkityksiä jne. Itse olen aina elänyt aika kohtuullisesti, vaihdevuosista asti jopa hyvin terveystietoisesti, käynyt kuntosalillakin, mutta niin vaan olen raihnainen ja väsynyt.
Sitten on vielä se, että aika monet väsyttää ja raihnaistaa fyysisesti kova työ, eli ei mikään oma elämäntapavalinta. Itselläni ei tästä kyse, ollut istumatyö, mulla vaan on paskat geenit ja tuuri.
Varmaankin juuri toi istumatyö.
Joo, tavallaan se on totta, että pitkään sitä ihmettelee, kun naama rypistyy ja tukka harmaantuu, mutta sisällä on edelleen se nuori energinen ihminen. Mutta ei se kellään loputtomiin kestä se olo.
Lisäksi minusta nykytilanteessa on vähän kyseenalaista kauheasti tällaista korostaa, koska siitä voidaan päätellä, että 70-74-vuotiaaksi töissä on siis ok! Vaikka eihän se tietenkään ole. Kyllä ihmisten pitäisi saada vielä vähän aikaa nauttiakin eläkevuosista, eikä niin että eläkkeelle pääsee vasta, kun on liian väsynyt ja sairaalloinen jo esim. matkustamaan tai mökkeilemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se vanheneminen tapahtuu päivä päivältä, ei siihen tarvitse mitään rupeamista 😀 Ole onnellinen terveydestäsi, pidä siitä edelleen huolta, mutta älä kehuskele sillä, koska on paljon vanhempia ihmisiä joiden asiat eivät ole niin hyvin ja - ikävä kyllä - valitettavasti sinunkin tilanteesi voi äkkiä muuttua.
Just joo. Ihminen on itsepetoksen mestari. Täyttä shaibaa, että ihminen olisi tällaisena kuuskolmosena samassa iskussa kuin kakskymppisenä. Ei sinne päinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Just joo. Ihminen on itsepetoksen mestari. Täyttä shaibaa, että ihminen olisi tällaisena kuuskolmosena samassa iskussa kuin kakskymppisenä. Ei sinne päinkään.
Hmm. Samanikäisenä olen osittain eri mieltä. Epäilemättä, urheilusuoritukset ei olisi lähelläkään samoja kuin kaksikymppisenä. Eli tosiaan, jonkinlainen maksimisuorituskyky laskee kaikilla. Mutta jos ei ole missään iässä tarvinnut maksimisuorituskykyä, ja elelee aika rauhallista arkea, niin ei se ero olossa välttämättä missään tunnu. Itsellä ainakin on perusarjessa ihan samanlainen hyvä, energinen olo niin fyysisesti kuin henkisesti kuin nuorenakin. Ei ole mitään kipuja eikä vaivojakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset ovat 60v. täytettyään hautaan valmiita. Elintavat varmaan syynä.
Valitettavasti ei mene läheskään aina noin. Ihmisillä on tämä toiveikas illuusio, että kun elää oikein, on terve ja toimintakykyinen vanhuus lähes taattu. Ei ole.
Itse samoja ikiä kuin ap, ja mitä katselen ympäristöäni, niin elintavat näyttää valitettavan vähän korreloivan terveyden ja jaksamisen kanssa tässä iässä. Eniten tuntuu olevan perimä + tuuri -juttua. Esim. minua 2 vuotta vanhempi siskoni, joka on ollut ikänsä erittäin lihava ja alkoholin suurkuluttaja, porskuttaa menemään ihan täysillä, ei mitään lääkityksiä jne. Itse olen aina elänyt aika kohtuullisesti, vaihdevuosista asti jopa hyvin terveystietoisesti, käynyt kuntosalillakin, mutta niin vaan olen raihnainen ja väsynyt.
Sitten on vielä se, että aika monet väsyttää ja raihnaistaa fyysisesti kova työ, eli ei mikään oma elämäntapavalinta. Itselläni ei tästä kyse, ollut istumatyö, mulla vaan on paskat geenit ja tuuri.
Eikö siskollasi ole samat geenit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen 55 ja musta on kamalaa, kun näen osan ikätovereista olevan jo ihan tätejä ja raihnaisia. Ei päästä edes kyykkyyn.
Geeneillä on tähän varmasti vaikutusta, mutta myös asenteella. Itsellä on ollut paljon vastoinkäymisiä elämässä ja silloin kun asiat ovat hyvin, niin elämä tuntuu niin kepeän ihanalle. Eli en todellakaan valita turhasta ja näen aina mahdollisuuden siihen, että huomenna kaikki on paremmin.
Sen lisäksi liikun tosi paljon. Ja istuin kyllä kaikki päivät, mutta tässäkin teen taukojumppaa ja käyn lounastauolla
ulkoilemassa.
Se on se asenne, kuulkaa!
Minä olen 62. En ole oikeastaan koskaan tuntenut itseäni "minkään ikäiseksi". Tämä varmaan johtuu siitä, että olen ikisinkku ja muutenkin itsekseni viihtyvä, eikä minulla siis ole ollut samanlaisia kilometritolppia kuin muilla, siis häitä, lapsentekoa, eroja ynnä muuta, enkä ole pahemmin seurannut muidenkaan tolppia.
Kehoni ei ole täysin terve, mutta ei se minua haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset ovat 60v. täytettyään hautaan valmiita. Elintavat varmaan syynä.
Valitettavasti ei mene läheskään aina noin. Ihmisillä on tämä toiveikas illuusio, että kun elää oikein, on terve ja toimintakykyinen vanhuus lähes taattu. Ei ole.
Itse samoja ikiä kuin ap, ja mitä katselen ympäristöäni, niin elintavat näyttää valitettavan vähän korreloivan terveyden ja jaksamisen kanssa tässä iässä. Eniten tuntuu olevan perimä + tuuri -juttua. Esim. minua 2 vuotta vanhempi siskoni, joka on ollut ikänsä erittäin lihava ja alkoholin suurkuluttaja, porskuttaa menemään ihan täysillä, ei mitään lääkityksiä jne. Itse olen aina elänyt aika kohtuullisesti, vaihdevuosista asti jopa hyvin terveystietoisesti, käynyt kuntosalillakin, mutta niin vaan olen raihnainen ja väsynyt.
Sitten on vielä se, että aika monet väsyttää ja raihnaistaa fyysisesti kova työ, eli ei mikään oma elämäntapavalinta. Itselläni ei tästä kyse, ollut istumatyö, mulla vaan on paskat geenit ja tuuri.
Varmaankin juuri toi istumatyö.
Eipä ole, itse oiin istumatyössä ja nyt 75 vielä luullakseni aivan terve. Geenit, elämäntavat ja hyvä tuuri, siinä ne tärkeimmät. Työ vaikuttaa myös mutta niin päin että jos on raskas ja likainen työ niin se rasittaa elimistöä aivan erilailla kuin puhtaassa työskentely. Sisarellani on ollut huono tuuri, sairastui syöpään, on korkea verenpaine, kilpirauhasongelmia ja hoitotyytyyössä selkä rasittui ja sen kanssa on ongelmia. Ikäeroa meillä 2 vuotta mutta yleensä veikataan paljon suurempaa eroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset ovat 60v. täytettyään hautaan valmiita. Elintavat varmaan syynä.
Valitettavasti ei mene läheskään aina noin. Ihmisillä on tämä toiveikas illuusio, että kun elää oikein, on terve ja toimintakykyinen vanhuus lähes taattu. Ei ole.
Itse samoja ikiä kuin ap, ja mitä katselen ympäristöäni, niin elintavat näyttää valitettavan vähän korreloivan terveyden ja jaksamisen kanssa tässä iässä. Eniten tuntuu olevan perimä + tuuri -juttua. Esim. minua 2 vuotta vanhempi siskoni, joka on ollut ikänsä erittäin lihava ja alkoholin suurkuluttaja, porskuttaa menemään ihan täysillä, ei mitään lääkityksiä jne. Itse olen aina elänyt aika kohtuullisesti, vaihdevuosista asti jopa hyvin terveystietoisesti, käynyt kuntosalillakin, mutta niin vaan olen raihnainen ja väsynyt.
Sitten on vielä se, että aika monet väsyttää ja raihnaistaa fyysisesti kova työ, eli ei mikään oma elämäntapavalinta. Itselläni ei tästä kyse, ollut istumatyö, mulla vaan on paskat geenit ja tuuri.
Varmaankin juuri toi istumatyö.
Eipä ole, itse oiin istumatyössä ja nyt 75 vielä luullakseni aivan terve. Geenit, elämäntavat ja hyvä tuuri, siinä ne tärkeimmät. Työ vaikuttaa myös mutta niin päin että jos on raskas ja likainen työ niin se rasittaa elimistöä aivan erilailla kuin puhtaassa työskentely. Sisarellani on ollut huono tuuri, sairastui syöpään, on korkea verenpaine, kilpirauhasongelmia ja hoitotyytyyössä selkä rasittui ja sen kanssa on ongelmia. Ikäeroa meillä 2 vuotta mutta yleensä veikataan paljon suurempaa eroa.
Siis hoitotyössä
Täälläkin 57 mittarissa ja tuntuu parikymppiseltä. Ainoa käytännön ero että tarvii lukulasit.
Ilmiannettu.