Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Humanistinen koulutus, työttömyys ja tulevaisuuden epävarmuus
14.10.2026 |
En oikein tiedä, löytyykö täältä keneltäkään neuvoja omaan tilanteeseeni, mutta ajattelin kirjoittaa tänne ajatuksiani. Ehkä jo se, että saan sanottua nämä asiat ääneen, helpottaa edes hieman. Valmistuin yliopistosta humanistiselta alalta joitakin vuosia sitten, ja jälkikäteen ajateltuna tuntuu, että tein väärän valinnan.
Jos voisin palata ajassa taaksepäin, valitsisin todennäköisesti aivan toisenlaisen koulutuksen.
Opintoni venyivät yli vuosikymmenen, osittain oman saamattomuuteni ja motivaation puutteen vuoksi. En oikein tiennyt, mitä halusin tehdä, mutta en myöskään saanut itseäni vaihtamaan suuntaa. Lopulta suoritin tutkinnon lähinnä siksi, että olin jo käyttänyt siihen niin paljon aikaa. Valmistumisen jälkeen työelämään pääseminen on ollut todella vaikeaa. Olen ollut suurimman osan ajasta työttömänä, vaikka olen välillä saanut lyhyitä työjaksoja esimerkiksi siivouksessa ja asiakaspalvelussa.
Päivät kuluvat ilman varsinaista päämäärää, eikä tulevaisuudelta oikein osaa odottaa mitään. Välillä tuntuu, että yritän vain päästä päivästä toiseen ajattelematta liikaa omaa tilannettani. Haluaisin tietää, miten tällaisesta umpikujasta voisi päästä eteenpäin.
Uuden tutkinnon suorittaminen ei tunnu realistiselta vaihtoehdolta. Jo nykyisten opintojen loppuun saattaminen vei minulta kohtuuttoman kauan, joten epäilen vahvasti, että pärjäisin paremmin jollakin toisella alalla. En myöskään tällä hetkellä tiedä, mikä ala edes kiinnostaisi tarpeeksi, jotta jaksaisin aloittaa kaiken alusta.
Kommentit (19)
Itse olen/olin samassa tilanteessa: humanistisen alan koulutus, joka ei todellisuudessa kiinnostanut valtavasti, mutta eipä sitä mitään muutakaan oikein jaksanut tehdä. Oli sentään jotain puuhastelua. Nyt sitten työttömänä ja uudelleenkoulutus mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse tein niin, että ensimmäinen yliopistotutkinto oli työllistymistä varten ja seuraavat sitten enemmän sivistyksen vuoksi. Aloittajan tilanteessa menisin varmaan amikseen sähkärilinjalle tavoitteena saada työllistävä ammatti ok palkalla ja siitä sitten monimuoto-opintoja esim. inssiksi.
Kouluttautuisin lastenhoitajaksi tai bussikuskiksi. Joku työllistävä koulutus täytyy olla.
Vierailija kirjoitti:
Itse tein niin, että ensimmäinen yliopistotutkinto oli työllistymistä varten ja seuraavat sitten enemmän sivistyksen vuoksi. Aloittajan tilanteessa menisin varmaan amikseen sähkärilinjalle tavoitteena saada työllistävä ammatti ok palkalla ja siitä sitten monimuoto-opintoja esim. inssiksi.
Sähkärilinja kuulostaa aika oudolle valinnalle humanistille. Hoitoalalla ja kuljetusalalla olisi töitä. Jopa ihan siivousalalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tein niin, että ensimmäinen yliopistotutkinto oli työllistymistä varten ja seuraavat sitten enemmän sivistyksen vuoksi. Aloittajan tilanteessa menisin varmaan amikseen sähkärilinjalle tavoitteena saada työllistävä ammatti ok palkalla ja siitä sitten monimuoto-opintoja esim. inssiksi.
Sähkärilinja kuulostaa aika oudolle valinnalle humanistille. Hoitoalalla ja kuljetusalalla olisi töitä. Jopa ihan siivousalalla.
Hoitoala ja kuljetusala ovat terveydelle haitallisempia. Sähkärinä on helpompi jatkaa korkeakouluun ja suunnata siisteihin sisätöihin. Sähkäri -> sähkötekniikan amk-inssi -> DI voisi olla hyvä polku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tässä ongelmat ole kiinni tutkinnosta. Saamattomuus ja yleinen motivaation puute ovat ne todelliset syyt. Siihen vielä päälle nykyinen huono työmarkkina. Niinpä uusi tutkinto ei auta yhtään sen enempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tein niin, että ensimmäinen yliopistotutkinto oli työllistymistä varten ja seuraavat sitten enemmän sivistyksen vuoksi. Aloittajan tilanteessa menisin varmaan amikseen sähkärilinjalle tavoitteena saada työllistävä ammatti ok palkalla ja siitä sitten monimuoto-opintoja esim. inssiksi.
Sähkärilinja kuulostaa aika oudolle valinnalle humanistille. Hoitoalalla ja kuljetusalalla olisi töitä. Jopa ihan siivousalalla.
Hoitoala ja kuljetusala ovat terveydelle haitallisempia. Sähkärinä on helpompi jatkaa korkeakouluun ja suunnata siisteihin sisätöihin. Sähkäri -> sähkötekniikan amk-inssi -> DI voisi olla hyvä polku.
AP sanoi että opinnot kestivät yli kymmenen vuotta. Jos tällä tahdilla edetään dippainssiksi niin eläkeikää todellakin pitää nostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tein niin, että ensimmäinen yliopistotutkinto oli työllistymistä varten ja seuraavat sitten enemmän sivistyksen vuoksi. Aloittajan tilanteessa menisin varmaan amikseen sähkärilinjalle tavoitteena saada työllistävä ammatti ok palkalla ja siitä sitten monimuoto-opintoja esim. inssiksi.
Sähkärilinja kuulostaa aika oudolle valinnalle humanistille. Hoitoalalla ja kuljetusalalla olisi töitä. Jopa ihan siivousalalla.
Hoitoala ja kuljetusala ovat terveydelle haitallisempia. Sähkärinä on helpompi jatkaa korkeakouluun ja suunnata siisteihin sisätöihin. Sähkäri -> sähkötekniikan amk-inssi -> DI voisi olla hyvä polku.
AP sanoi että opinnot kestivät yli kymmenen vuotta. Jos tällä tahdilla edetään dippainssiksi niin eläkeikää todellakin pitää nostaa.
Ap on nyt aikuinen, joten ehkä itseohjautuvuus ymv. on aikuisen tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tein niin, että ensimmäinen yliopistotutkinto oli työllistymistä varten ja seuraavat sitten enemmän sivistyksen vuoksi. Aloittajan tilanteessa menisin varmaan amikseen sähkärilinjalle tavoitteena saada työllistävä ammatti ok palkalla ja siitä sitten monimuoto-opintoja esim. inssiksi.
Sähkärilinja kuulostaa aika oudolle valinnalle humanistille. Hoitoalalla ja kuljetusalalla olisi töitä. Jopa ihan siivousalalla.
Hoitoala ja kuljetusala ovat terveydelle haitallisempia. Sähkärinä on helpompi jatkaa korkeakouluun ja suunnata siisteihin sisätöihin. Sähkäri -> sähkötekniikan amk-inssi -> DI voisi olla hyvä polku.
Miksi DI:llä olisi töitä nyky-Suomessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tein niin, että ensimmäinen yliopistotutkinto oli työllistymistä varten ja seuraavat sitten enemmän sivistyksen vuoksi. Aloittajan tilanteessa menisin varmaan amikseen sähkärilinjalle tavoitteena saada työllistävä ammatti ok palkalla ja siitä sitten monimuoto-opintoja esim. inssiksi.
Sähkärilinja kuulostaa aika oudolle valinnalle humanistille. Hoitoalalla ja kuljetusalalla olisi töitä. Jopa ihan siivousalalla.
Hoitoala ja kuljetusala ovat terveydelle haitallisempia. Sähkärinä on helpompi jatkaa korkeakouluun ja suunnata siisteihin sisätöihin. Sähkäri -> sähkötekniikan amk-inssi -> DI voisi olla hyvä polku.
Miksi DI:llä olisi töitä nyky-Suomessa?
1. Jos Suomella ei ole vientiteollisuutta, ei meillä ole sen jälkeen paljon mitään muutakaan.
2. DI-tutkinnolla voi työllistyä ympäri maailmaa.
Sama vika tosin töitä riitti jotakuinkin 30 vuotta omalla alalla muttei niitä ole enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tein niin, että ensimmäinen yliopistotutkinto oli työllistymistä varten ja seuraavat sitten enemmän sivistyksen vuoksi. Aloittajan tilanteessa menisin varmaan amikseen sähkärilinjalle tavoitteena saada työllistävä ammatti ok palkalla ja siitä sitten monimuoto-opintoja esim. inssiksi.
Sähkärilinja kuulostaa aika oudolle valinnalle humanistille. Hoitoalalla ja kuljetusalalla olisi töitä. Jopa ihan siivousalalla.
Hoitoala ja kuljetusala ovat terveydelle haitallisempia. Sähkärinä on helpompi jatkaa korkeakouluun ja suunnata siisteihin sisätöihin. Sähkäri -> sähkötekniikan amk-inssi -> DI voisi olla hyvä polku.
Miksi DI:llä olisi töitä nyky-Suomessa?
1. Jos Suomella ei ole vientiteollisuutta, ei meillä ole sen jälkeen paljon mitään muutakaan.
2. DI-tutkinnolla voi työllistyä ympäri maailmaa.
Suomella ei ole vientiteollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tein niin, että ensimmäinen yliopistotutkinto oli työllistymistä varten ja seuraavat sitten enemmän sivistyksen vuoksi. Aloittajan tilanteessa menisin varmaan amikseen sähkärilinjalle tavoitteena saada työllistävä ammatti ok palkalla ja siitä sitten monimuoto-opintoja esim. inssiksi.
Sähkärilinja kuulostaa aika oudolle valinnalle humanistille. Hoitoalalla ja kuljetusalalla olisi töitä. Jopa ihan siivousalalla.
Hoitoala ja kuljetusala ovat terveydelle haitallisempia. Sähkärinä on helpompi jatkaa korkeakouluun ja suunnata siisteihin sisätöihin. Sähkäri -> sähkötekniikan amk-inssi -> DI voisi olla hyvä polku.
Hunanistinaisena sanoisin, että ei musta sähkäriä tulisi millään. Ei millään. Aivan täysin väärä alan valinta.
Kyllä se oma soveltuvuus nyt on melko tärkeää alan valinnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä ongelmat ole kiinni tutkinnosta. Saamattomuus ja yleinen motivaation puute ovat ne todelliset syyt. Siihen vielä päälle nykyinen huono työmarkkina. Niinpä uusi tutkinto ei auta yhtään sen enempää.
Saamattomuus johtuu motivsation puutteesta. Ehkä jonkinlaista terapiaa kaipais ap. Taustalla,käsittelemättömiä asioita veikkaan. Tuollaiset syö paljon energiaa ihmiseltä.
Turha olla peloissaan kun Kela pitää huolen jokaisesta suomalaisesta aikojen loppuun saakka. Hommaat vain Kela Gold kortiin niin raha alkaa virrata tilille eikä työntekoa tarvitse ajatella enää koskaan. Suomi on oleskeluyhteiskunta ja tukipummien kultamaa. Työttömyys on monille ihmisille elämän parasta aikaa.
Noitatieteen opettajan paikkoja oli ainakin äsken auki, ja opetus tapahtuu verorahoilla eli ei maksa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Sama vika tosin töitä riitti jotakuinkin 30 vuotta omalla alalla muttei niitä ole enää.
Kolme tuttua humanistia opiskelee tällä hetkellä sosiaalialaa. Mutta sekö sitten työllistää kaikki tulevaisuudessa? Pohdin vaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse tein niin, että ensimmäinen yliopistotutkinto oli työllistymistä varten ja seuraavat sitten enemmän sivistyksen vuoksi. Aloittajan tilanteessa menisin varmaan amikseen sähkärilinjalle tavoitteena saada työllistävä ammatti ok palkalla ja siitä sitten monimuoto-opintoja esim. inssiksi.
Opiskelin ensin diplomi-insinööriksi ja sitten lääkäriksi. Tutkimustyö oli hauskaa mutta ei lyönyt leiville. Lääkärinä palkka on paljon parempi. Seuraavaksi voisi opiskella jotain humanistista alaa kun ei ole enää rahasta pulaa.
Alue: Aihe vapaa
Tsemppiä! Kohtalotovereita on.