Lue keskustelun säännöt.
En ole lapsi-ihminen ja miehen muksu ärsyttää
12.10.2026 |
Joo siinäpä se otsikossa eikä asialle mitään voi, kunhan avaudun kun en kehtaa sanoa kenellekään. Ollaan seurusteltu 1,5 vuotta ja miehellä on yksi ekaluokkalainen. Itse en mitenkään välitä lapsista enkä ole ikinä halunnut omia. Päivänselvää oli että kun rakastuin mieheen niin lapsi tulee samassa kaupassa. Harvoin näistä kai puhutaan mutta onhan se raskasta. Kotona jatkuva siivoaminen, leluja siellä täällä, pissaa pöntöllä/lattialla, lapsi ei ole ollenkaan itsenäinen vaan tahtoo olla yhdessä koko ajan. Piirrettyjäkin katsoessa raivostuu jos olen kännykälläni, kun pitäisi minunkin olla niin kovin kiinnostunut niistä Batman jutuista. No kännykän käyttö onkin vähentynyt minimiin koska lapsi tosiaan tarvitsee kaiken huomion. Haluaa olla kanssani mieluummin kuin isänsä kanssa. Kyselyikä päälle niin eipä ole hetken rauhaa tosiaankaan. Joskus väsyttää tämä niin maan himputisti mut äkkiähän noi kasvaa. Tunnen myös huonoa omaatuntoa siitä kun en ole mitenkään lapsirakas.
Onko ketään jolla samanlainen tilanne?
Kommentit (30)
Tiedän mutta avaudun kun en miehelläkään viitsi sanoa 🤪 Lapsi on tullut hyvin tutuksi kun huolehdin hänen harrastuksista, kokkaan, pyykkään, vien leikkipuistoihin ja on tosiaan kotona ihollani ihan tauotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olis varmaan kannattanu vähän miettiä, ennen yhteen muuttoa.
Ikävää lapselle, että hän tykkää sinusta, mutta sinä et hänestä. Anna nyt edes mahdollisuus, tehkää jotain kivaa yhdessä. Mieti, mikä olisi molemmista hauskaa. Mies voisi siivota lapsensa jälkiä enemmän.
Teet näköjään paljon lapsen eteen! Kun vielä asetat selvemmin rajat ja kommunikoit ne, niin hyvin menee. Kyllä tuon ikäisen pitää pystyä antamaan aikuisellekin omaa rauhaa. Sanot ystävällisesti ja jämäkästi, että sen aikaa, kun sinä katsot batmania, niin minä vilkaisen puhelinta. Ei ole minun ohjelma. Tms. Lapsi selvästi pitää sinusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä miehen lapset ja meidän yhteiset. Nyt kaikki aikuisia. Kyllä pystyin miehelleni avaamaan tunteitani, väsymystä, epävarmuutta mitä koin aika- ajoin hänen lapsiaan kohtaan, vaikka kohtelin kuin yhteistäkin. Myös kiintymystä ja ihailua fiksuja lapsia kohtaan. Viisas mies kyllä ymmärsi ja jaksoi kuunnella ja keskustella asiasta, arvostelematta ja loukkaantumatta. Kaikki sujui hyvin ja sujuu edelleen. Mutta sopeutumista toki vaatii, myös siltä lapselta.
En ihan usko. Provo! Kouluikäinen normaali lapsi vaistoaa jo katseesta ja kosketuksesta ettei häneltä pidetä, pysyy kaukana sellaisesta ihmisestä. Eikö lapsen isä ja äiti muka ole huomanneet inhoasi? Itse päästäisi lastani kaltaisesi seuraan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olis varmaan kannattanu vähän miettiä, ennen yhteen muuttoa.
Niinpä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olis varmaan kannattanu vähän miettiä, ennen yhteen muuttoa.
Miksi pitäisi? Isähän tässä on syyllinen, kun on kyse hänen lapsestaan.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän mutta avaudun kun en miehelläkään viitsi sanoa 🤪 Lapsi on tullut hyvin tutuksi kun huolehdin hänen harrastuksista, kokkaan, pyykkään, vien leikkipuistoihin ja on tosiaan kotona ihollani ihan tauotta.
Tuo komentelu on hiukan huolestuttavaa: minusta on paha merkki että lapsi äyskii ja komentaa sinua. Varmaan adhd, ja on mustasukkainen isästään. Toivottavasti ei käy niinkuin minulle: kakara alkoi haukkua ja nimitellä koko ajan, kun oli isällään eli joka toinen viikonloppu. Kerjäsi myös koko ajan rahaa. Oli tosi raskasta olla kauhukakaran likasanko. Onneksi pääsin eroon hänestä ja isästään parin vuoden jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No av-mammathan on jotain yh-äitejä, jotka epätoivoisesti yrittävät elättää äpäränsä muilla. Miehet, jos alatte yh-äidin kanssa kimppaan, niin tätä on luvassa.
Tälläinen tarina sitten tänään. Huokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän mutta avaudun kun en miehelläkään viitsi sanoa 🤪 Lapsi on tullut hyvin tutuksi kun huolehdin hänen harrastuksista, kokkaan, pyykkään, vien leikkipuistoihin ja on tosiaan kotona ihollani ihan tauotta.
Selvästi ei äitihahmoa elämässä ja sitä kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
En ihan usko. Provo! Kouluikäinen normaali lapsi vaistoaa jo katseesta ja kosketuksesta ettei häneltä pidetä, pysyy kaukana sellaisesta ihmisestä. Eikö lapsen isä ja äiti muka ole huomanneet inhoasi? Itse päästäisi lastani kaltaisesi seuraan!
Mikset usko? Mustasukkaisuus, miellyttämisen halu, takertuminen. Minulla oli tuollainen lapsi naapurissakin. Yh-äiti paljon liikenteessä, lapsi tunki minun luo.
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se on. Valintakysymys. Lapsi on aikuisenakin isänsä lapsi - kohta pyörii lapsenlapset ympärilläsi, isoisälle tärkeitä. Jos et halua tuota elämää, on sinun väistyttävä. Lapsi ei väisty. Vaihtoehto on, että alat tutustua lapseen.
Ekaluokkalainen ei ihan kohta lisäänny. Voi mennä 30 vuotta ennen kuin siinä pyörii lapsenlapsia.
Miksi olet miehen kanssa? Epätoivoinen?
No Itseppä olet alkanut seurustelemaan jolla on Lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän mutta avaudun kun en miehelläkään viitsi sanoa 🤪 Lapsi on tullut hyvin tutuksi kun huolehdin hänen harrastuksista, kokkaan, pyykkään, vien leikkipuistoihin ja on tosiaan kotona ihollani ihan tauotta.
Tuo komentelu on hiukan huolestuttavaa: minusta on paha merkki että lapsi äyskii ja komentaa sinua. Varmaan adhd, ja on mustasukkainen isästään. Toivottavasti ei käy niinkuin minulle: kakara alkoi haukkua ja nimitellä koko ajan, kun oli isällään eli joka toinen viikonloppu. Kerjäsi myös koko ajan rahaa. Oli tosi raskasta olla kauhukakaran likasanko. Onneksi pääsin eroon hänestä ja isästään parin vuoden jälkeen.
Lapsi/lapset menee tietenkin aina kaiken edelle, mitä luulit?
Aikuiset ihmiset, hävetkää nyt edes.
Sellaista se on. Valintakysymys. Lapsi on aikuisenakin isänsä lapsi - kohta pyörii lapsenlapset ympärilläsi, isoisälle tärkeitä. Jos et halua tuota elämää, on sinun väistyttävä. Lapsi ei väisty. Vaihtoehto on, että alat tutustua lapseen.