En ole lapsi-ihminen ja miehen muksu ärsyttää

Vierailija kirjoitti:

Tiedän mutta avaudun kun en miehelläkään viitsi sanoa 🤪 Lapsi on tullut hyvin tutuksi kun huolehdin hänen harrastuksista, kokkaan, pyykkään, vien leikkipuistoihin ja on tosiaan kotona ihollani ihan tauotta.

Lapsiparka. Hänhän ei ole voinut vaikuttaa vanhempiensa eroon eikä isänsä uuteen puolisoon. Te tuhoatte hänet ja sinä valitat vauvapalstalla.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän mutta avaudun kun en miehelläkään viitsi sanoa 🤪 Lapsi on tullut hyvin tutuksi kun huolehdin hänen harrastuksista, kokkaan, pyykkään, vien leikkipuistoihin ja on tosiaan kotona ihollani ihan tauotta.

Jospa lapsi vaan tykkää sinusta ja pitää sinua turvallisena aikuisena. Mieti, mihin etuasemaan oletkaan päässyt

Tuossa tilanteessa olisi reilumpaa vaihtaa mies lapsettomaan tai sitten panostat suhteeseen lapsen kanssa. Muutama hassu vuosi ja hän on aikuinen. Saat parhaassa tapauksessa ihanan nuoren aikuisen elämääsi. 

Ihmisellä on vain yksi lapsuus ja jokainen lapsi ansaitsee tulla rakastetuksi ja arvostetuksi omassa kodissaan. Mieti mikä on sinun osuutesi siinä.

Ajattelin että tämä on jokin lasten vihaamis aloitus mutta olinkin väärässä.

Totta se on, lapset osa olla todella uuvuttavia, ja asia on varmaankin vielä vaikeampaa kun et ole lapsirakas. Mutta kuten sanoit, kyllä se siitä kasvaa. Ja tuo sinun fanittamisesi jää myös unholaan. Minusta olisi tärkeää että puhuisit asiasta miehelle, et mitenkään syyllistämällä tai mitään, mutta kerrot miltä sinusta tuntuu.

Toinen tosiasia sitten on se, että vaikka isän kuuluisikin olla päävastuussa, niin väkisin se kasvattaminen tulee myös sinun kontollesi, etenkin jos lapsi on kokonaisvaltaisesti teillä. Ehkä hän ikävöi äitiään, niin liimautuu sitten toiseen aikuiseen jonka kokee turvalliseksi, ja se olet sinä?

En tiedä kun ei tietenkään ole koko kuvaa. Mutta älä turhaan tunne huonoa omaa tuntoa, tee vain parhaasi. Ehkä voisit ottaa lapsen mukaan johonkin, mistä itse pidät, tai opetat jotakin jota itseosaat ja nautit tehdä? Vinkkinä, niin ei sitten ole niin "ikävää" puuhastella lapsen kanssa.

Sitten ei tarvitsisi tuskailla piirrettyjen kanssa, sillä niiden katsominen vierestä aikuisena on kyllä puuduttavaa...

Lapsi itse on syytön tilanteeseen, mutta uskon että sinä itsekin sen ymmärrät.

Mutta, tosiaan, puhu miehellesi! Asiat varmasti paranevat. Ei ole oikein että kaikki lapseen liittyvä täytyy sinun hoitaa. 

T:Kolmen lapsen äiti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän mutta avaudun kun en miehelläkään viitsi sanoa 🤪 Lapsi on tullut hyvin tutuksi kun huolehdin hänen harrastuksista, kokkaan, pyykkään, vien leikkipuistoihin ja on tosiaan kotona ihollani ihan tauotta.

  Tuo komentelu on hiukan huolestuttavaa: minusta on paha merkki että lapsi äyskii ja komentaa sinua. Varmaan adhd, ja on mustasukkainen isästään. Toivottavasti ei käy niinkuin minulle: kakara alkoi haukkua ja nimitellä koko ajan, kun oli isällään eli joka toinen viikonloppu. Kerjäsi myös koko ajan rahaa. Oli tosi raskasta olla kauhukakaran likasanko. Onneksi pääsin eroon hänestä ja isästään parin vuoden jälkeen. 

Kuulostaa raskaalta. Tämä lapsi on myös välillä tosi ilkeä. Tietää säännöistä joita tulee kunnioittaa, esimerkiksi että Jumalaa ei mainita turhaan. Välillä lapsen naama menee ilkeään irvistykseen ja sanoo pahoja asioita vaan ärsyttääkseen. Tietää kyllä ettei ole oikein. Kommentoi myös ulkonäköäni että olen rumempi kuin hänen äiti ja kaikenlaista kivaa. 

Lapsen isä on todella kiltti ja yrittää kaikkensa että olen tyytyväinen mutta hän tekee pitkiä työpäiviä. Ennen eroa sovittiin että autan lapsen kanssa joten tulin vaan purkamaan pahaa oloani tänne. En voi tilanteelle mitään ja loistava uutinen on että lapsi aloittaa uudessa koulussa josta syystä on jatkossa meillä vain joka toinen viikko.

Ainiin, unohdin lisätä. Lapselle voi myös suoraan sanoa, jos haluaa tehdä jotakin yksin, tai olla rauhassa. Hän ei mene siitä rikki, vaikka pahastuukin. Asia pitää vain selittää.

 Aikuisetkin tarvivat omaa rauhaa. 

Ja tärkeää oppia, että muille pitää antaa oma rauha.

T:Se kolmen lapsen äiti.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän mutta avaudun kun en miehelläkään viitsi sanoa 🤪 Lapsi on tullut hyvin tutuksi kun huolehdin hänen harrastuksista, kokkaan, pyykkään, vien leikkipuistoihin ja on tosiaan kotona ihollani ihan tauotta.

Koska olet jo varavanhemman roolissa, voit myös alkaa vaatimaan lapselta tiettyjä tapoja ja komennella. Älä arkaile, kyllä me biologiset vanhemmat ihan kylmästi vaaditaan oppimaan sisäsiistiksi, sanotaan, että nyt minä katson tämän oman jutun puhelimesta ja sinä katsot sitä ohjelmaasi. Ei se lapsi siitä mene rikki. Näyttää luottavan sinuun, joten aseta rajoja ja palkitse edistymisestä. Lapset ovat välillä rasittavia, sellaista se on.  Ota myös omaa aikaa, niin saat olla hetken rauhassa. 

Vierailija kirjoitti:

Tiedän mutta avaudun kun en miehelläkään viitsi sanoa 🤪 Lapsi on tullut hyvin tutuksi kun huolehdin hänen harrastuksista, kokkaan, pyykkään, vien leikkipuistoihin ja on tosiaan kotona ihollani ihan tauotta.

Lapsi tykkää susta, sen takia iholla kokoajan😊 susta on tullu sille tärkeä

Vierailija kirjoitti:

Tiedän mutta avaudun kun en miehelläkään viitsi sanoa 🤪 Lapsi on tullut hyvin tutuksi kun huolehdin hänen harrastuksista, kokkaan, pyykkään, vien leikkipuistoihin ja on tosiaan kotona ihollani ihan tauotta.

Hyvin tyypillistä. Mies ottaa uuden naisen hoitamaan vanhemman tehtävät. Olet mennyt hyvin tavanomaiseen ansaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän mutta avaudun kun en miehelläkään viitsi sanoa 🤪 Lapsi on tullut hyvin tutuksi kun huolehdin hänen harrastuksista, kokkaan, pyykkään, vien leikkipuistoihin ja on tosiaan kotona ihollani ihan tauotta.

Jospa lapsi vaan tykkää sinusta ja pitää sinua turvallisena aikuisena. Mieti, mihin etuasemaan oletkaan päässyt

Ap ei ole sellaiseen rooliin kaivannut.

Pisteet siitä, että noin paljon kuitenkin lapsen kanssa on.