Avioero ja ositus
Olemme eronneet joitakin vuosia sitten. Muistelen että ositusta ei tehty koska ei ollut jaettavaa omaisuutta. Molemmilla oli esim omissa nimissä olevaa luottokorttivelkaa.
Nyt mietin pitäisikö ositus kuitenkin tehdä? Ex on aika hankala niin mietin tuleeko myöhemmin ongelmia jos ei ole tehtynä.
Eikö kuitenkin ole niin että omissa nimissä olevan velat on omia, oli ne otettu ennen tai jälkeen avioeron? Mitään omaisuutta ei ollut siis jaettavaksi. Kokemuksia?
Kommentit (11)
Ehkä muotoilin hölmösti. Tarjoutunut sitä että pitäisikö olla sopimus että ositettavaa omaisuutta ei ole?
Jos toinen entisistä puolisoista kuolee ennen osituksen tekemistä, ositus on tehtävä ensin, ennen kuin vainajan perintö voidaan jakaa.
Kun jompi kumpi teistä kuolee, myös ex-puoliso katsotaan kuolinpesän osakkaaksi, jos ositusta ei ole tehty. Kun ositettavaa omaisuutta ei ole, riittää erittäin yksinkertainen sopimus, jonka kumpikin osapuoli allekirjoittaa. Velkoja ei ositeta.
Kyllä, ehdottomasti kannattaa tehdä paperi siitä, että ositettavaa omaisuutta ei ollut. Muuten sinun kuoltuasi exäsi on kuolinpesäsi osakas ja hän voi vaatia ositusta siinä vaiheessa. (Tähän on suunnitteilla määräaika, jonka kuluttua oikeus ositukseen vanhenee, mutta lakia ei ole vielä muutettu.)
Ositusta tehdessä velat vähennetään omaisuudesta ennen tasingon laskemista, mutta jos teillä kummallakaan ei ollut omaisuutta, josta velkoja vähentää, ei tällä ole osituksessa merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, ehdottomasti kannattaa tehdä paperi siitä, että ositettavaa omaisuutta ei ollut. Muuten sinun kuoltuasi exäsi on kuolinpesäsi osakas ja hän voi vaatia ositusta siinä vaiheessa. (Tähän on suunnitteilla määräaika, jonka kuluttua oikeus ositukseen vanhenee, mutta lakia ei ole vielä muutettu.)
Ositusta tehdessä velat vähennetään omaisuudesta ennen tasingon laskemista, mutta jos teillä kummallakaan ei ollut omaisuutta, josta velkoja vähentää, ei tällä ole osituksessa merkitystä.
Avioliittolaki muuttui 1. kesäkuuta 2026 siten, että oikeus vaatia avioeron jälkeen tasinkoa tai ositusta vanhenee pääsääntöisesti kymmenessä vuodessa.
En ymmärrä tätä nykyaikaa, eikö tosiaan enää kukaan opeta tai kerro naimisiin meneville, mitä mahdollisen eron tullessa tulee ottaa huomioon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, ehdottomasti kannattaa tehdä paperi siitä, että ositettavaa omaisuutta ei ollut. Muuten sinun kuoltuasi exäsi on kuolinpesäsi osakas ja hän voi vaatia ositusta siinä vaiheessa. (Tähän on suunnitteilla määräaika, jonka kuluttua oikeus ositukseen vanhenee, mutta lakia ei ole vielä muutettu.)
Ositusta tehdessä velat vähennetään omaisuudesta ennen tasingon laskemista, mutta jos teillä kummallakaan ei ollut omaisuutta, josta velkoja vähentää, ei tällä ole osituksessa merkitystä.
Avioliittolaki muuttui 1. kesäkuuta 2026 siten, että oikeus vaatia avioeron jälkeen tasinkoa tai ositusta vanhenee pääsääntöisesti kymmenessä vuodessa.
Kiitos korjauksesta. En tiennyt, että muutos on jo tehty.
5
Paperi kuntoon varmuuden vuoksi. Ei tule ikäviä yllätyksiä.
Tehkää ositus. Kun jompikumpi kuolee tulee ongelmia. Kuolinpesä on helpompi hoitaa kun ex ei roiku siinä mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, ehdottomasti kannattaa tehdä paperi siitä, että ositettavaa omaisuutta ei ollut. Muuten sinun kuoltuasi exäsi on kuolinpesäsi osakas ja hän voi vaatia ositusta siinä vaiheessa. (Tähän on suunnitteilla määräaika, jonka kuluttua oikeus ositukseen vanhenee, mutta lakia ei ole vielä muutettu.)
Ositusta tehdessä velat vähennetään omaisuudesta ennen tasingon laskemista, mutta jos teillä kummallakaan ei ollut omaisuutta, josta velkoja vähentää, ei tällä ole osituksessa merkitystä.
Avioliittolaki muuttui 1. kesäkuuta 2026 siten, että oikeus vaatia avioeron jälkeen tasinkoa tai ositusta vanhenee pääsääntöisesti kymmenessä vuodessa.
Muutos koskee myös avioliittoja, jotka päättyivät ennen 1.6.2026. Niissä on kuitenkin siirtymäsuoja: avio-oikeus vanhenee aikaisintaan viisi vuotta lain voimaantulosta, eli 1.6.2031, vaikka avioeropäätöksestä olisi jo kulunut yli 10 vuotta.
Ositus tehdään, kun jaetaan avioliitossa kertynyttä tai yhteiseksi muuttunutta omaisuutta. Jos sellaista ei ole, mihin ositusta tarvittaisiin?