Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Datakeskusten yllättävä vaikutus

Vierailija
10.10.2026 |

Datakeskusten infraääni (alle 20 hertsin matalataajuinen ääni) on noussut Suomessa ja maailmalla keskustelunaiheeksi suurten konesalien yleistyessä. Vaikka infraääni on ihmiskorvalle pääosin kuulematonta, se voi erittäin voimakkaana tuntua kehossa värähtelynä tai aiheuttaa herkillä ihmisillä epämukavuutta ja oireilua.
Datakeskusten infraääni-ilmiö kytkeytyy pääasiassa seuraaviin tekijöihin:

1. Mistä infraääni syntyy?

Jäähdytysjärjestelmät: Datakeskukset vaativat valtavasti viilennystä. Rakennusten katoille tai kylkiin sijoitetut massiiviset ilmastointiyksiköt, puhaltimet ja lauhduttimet tuottavat jatkuvaa matalataajuista huminaa.
Varavoimageneraattorit: Suuret dieselgeneraattorit, joita testataan säännöllisesti ja käytetään sähkökatkojen aikana, synnyttävät käynnissä ollessaan voimakasta matalataajuista värähtelyä.
Kompressorit ja pumput: Nestejäähdytysjärjestelmien pumput ja kompressorit voivat resonoida rakenteiden kautta maaperään.

2. Äänen kantavuus ja ympäristövaikutukset

Pitkä kantavuus: Toisin kuin korkeat äänet, matalataajuinen infraääni vaimenee ilmassa ja maastossa erittäin hitaasti. Aalto-yliopiston professorin Jukka Mannerin mukaan isojen datakeskusten tavanomainen meteli voi kuulua yli kymmenen kilometrin päähän, ja niiden tuottama infraääni kantaa vielä tätäkin kauemmas.
Resonointi rakennuksissa: Infraääni voi saada lähellä olevien asuinrakennusten rakenteet, kuten ikkunat tai seinät, resonoimaan, jolloin ääni saattaa muuttua asunnon sisällä kuultavaksi tai tunnettavaksi huminaksi.

3. Vaikutukset ihmiseen ja sääntely

Koetut oireet: Lähistön asukkaat raportoivat toisinaan unihäiriöistä, paineen tunteesta korvissa, päänsärystä tai selittämättömästä stressistä. Ilmiö on samankaltainen kuin tuulivoimaloiden kohdalla käyty keskustelu.
Mittaamisen vaikeus: Perinteiset ympäristömelun mittausmenetelmät (kuten dB(A)-painotus) suodattavat matalimmat taajuudet pois, joten ne eivät aina näytä infraäänen todellista voimakkuutta tai sen aiheuttamaa haittaa.
Torjunta: Tehokkain keino infraäänen ehkäisyyn on huolellinen sijoittelusuunnittelu (riittävä etäisyys asutuksesta), laitteiden tärinänvaimennus suoraan perusteissa sekä akustiset vaimennuskapselit puhaltimien ympärillä.

Miltä näyttää? Kohta huojumme ja värähtelemme, tekoäly tarvitsee maat, energian, työpaikat ja yöunemme. Lisäbonuksena loppuelämän migreeni. Kiitos päättäjät.

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
10.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Foliohattu sekoittaa nyt tuulimyllyt ja datakeskukset. Humpuukivoimaloiden infraäänet aiheuttavat pysyvää luontokatoa ja Suomessa ei käytetä haihdutusperiaatteella toimivaa jäähdytystä.

Vierailija
2/2 |
10.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luin jostain, kännyköitä/tekniikkaa seuraan. Siellä oli: nykyään 45% uusista kännyköistä pystyy tekemään tekoälylaskentaa itse laitteessa. Se loppu on sit pilvipalvelussa. Ja tuo %-luku kasvanee. Paitsi että noiden datakeskusten takia muistipiirien hinnat on "taivaissa" eli se kehitys on hidasta, mutta kehitystä kumminkin.

Mietin, et mihin niitä datakeskuksia sitten edes tarvitaan? No, on "kolmansia maita", missä porukoilla on varaa ostaa vain huonompia luureja, mitkä tekevät sen laskennan siis pilvessä.

Mietin tuota: entä jos ei halua olla koko tekoälyn kanssa missään tekemisissä? Mitkä ovat niitä halvimpia, jotka eivät siihen pysty? No,  aika vähissä ne on.

Pointti mulla: en halua sitä, et hiivatin tekoaivo on tunkemassa joka paikkaan, antamassa neuvoja. Jos se on jo käyttistasolla, niin ei siitä pääse eroon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yksi kahdeksan