Kokemuksia ADHD-kumppanista

Pahimmat tapaukset ovat aggressiivisia.

Tavarat ovat aina hukassa. Ovat myöhässä. Eivät ota vastuuta mokistaan. 

Ei ole kokemusta mutta se on lisääntynyt ihmisillä.

Puolisossa hankalampia päätöksenteon hitaus tai päätöstä ei synny ollenkaan ja asia sysätään hamaan tulevaisuuteen vaikka "normaali" ihminen suorittaisi asian parissa minuutissa. mm. aikojen varaaminen puhelimitse.

Jumittaminen kesken elokuvan tms. on välillä ärsyttävää.

Jatkuva touhuaminen paikasta a paikkaan b mutta a ei koskaan valmistunut kun kuvioon tuli tehtävä c.

Mutta olen ymmärtäväinen ja hän on tärkeintä maailmassa vaikka välillä tuntuu että itse joutuu ottamaan vastuuta enemmän, huolehtimaan ja varmistamaan. Vuosikymmen jo yhdessä niin aika hyvin päässyt kärryille, hauska tyyppi ja täynnä ideoita.

25 vuotta olen ollut adhd ihmisen kanssa. Alkuun ei oireet niin näkynyt, oli stabiili ja helppo elämäntilanne. Mentiin naimisiin ja tehtiin lapsia. Ura, lapset jne alkoi olla liikaa ja oireet paheni selkeästi. Koko ajan ovat pahentuneet, nyt keski-iässä on aika semmonen peruskiukkuinen ukko. Monta burnoutia ollut, joiden perään sitten vielä vakava masennus, vaikeita itsetunto-ongelmia, kun töissä ei suju. Elämä on ollut aika paskaa. Monesti olen miettinyt lähtöä, viime vuosina vakavammin, mutta nyt ei pääse asunnosta eroon. Jos pääsisi niin pärjäisi omillani, mutta kahden asunnon loukkoon ei riitä tulot mitenkään, joutuisin karsimaan varmaan syömisestä ja omasta terveydenhoidosta olennaisesti... tässä siis ollaan. Nyt on kuntoutuksessa vihdoin, siitä piti taistella vuosia. Myös lääkitystä säädellään. Olen päättänyt, että katson kuntoutuksen loppuun, tuleeko sieltä vielä näkyviin niitä alkuvuosien hyviä piirteitä vai ei. Jos ei, niin pitää laittaa asunto vaikka vuokralle tai mitä vaan ja erota, muuten sekoan. En suosittele adhd-puolisoa ihmiselle, joka arvostaa turvallisuutta, järjestelmällisyyttä, siisteyttä, tai jos aikoo tehdä lapsia. Jos on itsekin vähän sinnepäin, eikä tarvetta tehdä kotitöitä tarkasti tms, ei huollettavia niin sitten varmaan menee. 

Kannattaa harkita suhteen alkuvaiheessa että menee adhdn puolisoiden ryhmään. Siellä kuulee sen verran karuja kokemuksia ja näkee sen hirveän uupumuksen kun joutuu luotsaamaan puolison läpi elämän ja sitten mahd nepsylapsetkin... sitten voi harkita miten paljon tahtoo sitoutua.