Helsingin seudun liikenne (HSL) kävi viime viikolla 19 henkilön voimin tutustumassa Kööpenhaminan julkiseen liikenteeseen

Paikalle on myös varmasti lennetty privakoneella jossa kokoomuslaiseen malliin kaviaari tarjoilu, kalleimmat skumpat, viinit ja täyshoito Köpiksessä.

Mitähän terveisiä nyt tuovat Kööpenhaminasta Helsinkiin? Automaattimetronko, niin saadaan matkan kulut korvattua kun annetaan kuskeille kenkää? Kööpenhaminassa on muuten toimivat systeemit, mutta siellä ei voi maksaa kortin lähimaksulla. 

Retken pääkohde oli tietenkin Tuborgin museo jossa tarkasteltiin kahden panimohevosen vetämää julkista liikennettä lasinpohjan läpi.

Siellä on näytteillä myös se suora putki Niels Bohrille Nobel-palkinnon jälkeen lahjoitettuun taloon jossa sai rajattomasti ilmaista olutta omasta hanasta.

Helsingin johdon merkittävin päätös olikin vetää tunnelin sijaan verovapaata olutta kuljettava putki Tallinnasta suoraan kaupungintalon kanttiiniin.

Mitä uutta, toteuttamiskelpoista ja hyödyllistä tämä retkikunta oppi matkansa aikana, missä raportti? 

[minä vaan kysyn]

ILMASTO ONKIN SAMANLAINEN TALVELLA EIKÖ NIIN OSAAJAT ? OLIKO PAKKASTA PALJON. 

Mita mina aavikko hiekka mita sina puhu jaa joku lumi. 

Aika paljon tuottaa päästöjä tuollainen turha matkustaminen. Eiköhän ihan saman informaation olisi saanut vaikka mainosvideon katsomalla. Olisi kuitenkin tullut vähemmän kuluja ja päästöjä.

Vierailija kirjoitti:

Mitähän terveisiä nyt tuovat Kööpenhaminasta Helsinkiin? Automaattimetronko, niin saadaan matkan kulut korvattua kun annetaan kuskeille kenkää? Kööpenhaminassa on muuten toimivat systeemit, mutta siellä ei voi maksaa kortin lähimaksulla. 

Kööpenhaminassa ajetaan polkupyörillä. Siitä HSL meni ottamaan oppia. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä uutta, toteuttamiskelpoista ja hyödyllistä tämä retkikunta oppi matkansa aikana, missä raportti? 

[minä vaan kysyn]

Eivät oppineet yhtään mitään. Tässä käy samalla tavalla kuin Helsingin automaattimetrohankkeella ja siihen liittyneisiin laiturioviin. 

Vuosaaren metroasemalle asennettiin Siemensin laituriovet lokakuussa 2010. Niiden oli tarkoitus lisätä turvallisuutta. Ongelmiksi muodostuio jatkuvat reistailut: Ovet kytkettiin metron silloiseen ohjausjärjestelmään, mutta ne kärsivät jatkuvista teknisistä vioista. Ongelmia tuottivat muun muassa junien pysäyttäminen täsmälleen oikeaan kohtaan sekä ovien toiminta Suomen talviolosuhteissa. 

Laituriovet ja metron automatisointi oli tilattu saksalaiselta Siemensiltä. Projekti viivästyi vuosia, ja HKL:n sekä Siemensin välit ajautuivat pahaan riitaan.

Tammikuussa 2015 Helsingin kaupunki päätti purkaa sopimuksen Siemensin kanssa. Koska automaattimetroprojekti kaatui, Vuosaaren asemalla olleet testiovet kävivät tarpeettomiksi ja ne purettiin kokonaan pois keväällä 2015. Tästä seurasi myös vuosia kestänyt raskas oikeudenkäynti.

Tässä HSL:lle strategia. 

Onnistumisen kolme keskeistä pilaria

1. Teknologinen joustavuus: Siirtyminen japanilaisiin köysijärjestelmiin

Vuosaaren kokeilussa käytetyt raskaat, kiinteät lasiportit vaativat junalta millintarkkaa pysähtymistä ja täysin identtistä ovijakoa. Ratkaisuksi ehdotetaan Japanissa laajasti käytettyjä pystysuorassa nousevia köysi- ja tankoportteja (Rope-type barriers).

• Hyöty: Köysijärjestelmässä ei ole tiheitä kiinteitä tolppia. Se sallii joustavuuden junien pysähtymispaikassa ja toimii saumattomasti, vaikka linjalla liikkuisi oviväleiltään erilaisia junasukupolvia (M100, M200, M300 ja tuleva M400).

• Varmuus: Kevyempi mekanismi on halvempi asentaa ja helpompi huoltaa.

2. Kohdennettu rajaus: Varustetaan vain maanalaiset sisäasemat

Koko linjaston kattavan ovijärjestelmän sijaan hanke tulee rajata vilkkaimmille maanalaisille sisäasemille (esim. Kamppi, Rautatientori, Hakaniemi, Sörnäinen, Itäkeskuksen katettu laituri).

• Sääsuoja: Sisätiloissa mekanismit eivät altistu lumelle, jäälle ja pakkaselle, jotka olivat Vuosaaren ulkoaseman suurimpia teknisiä haasteita.

• Kustannustehokkuus: Investointi kohdistetaan suoraan niille asemille, joissa matkustajamäärät ja putoamisriskit ovat suurimmat. Samalla säästetään kymmeniä miljoonia euroja ulkoasemiin verrattuna.

• Ilmanlaatu: Täyskorkeat tai puolikorkeat ratkaisut parantavat maanalaisilla asemilla ilmanlaatua pitämällä tunnelipölyn ja melun poissa laitureilta.

3. Aikataulutus: Integrointi METKA-hankkeeseen

Projektia ei tule ajaa erillisenä saarekkeena, vaan se on kytkettävä osaksi käynnissä olevaa METKA-kulunvalvontahanketta.

• Kun uusi puoliautomaattinen ajotapa (ATO) otetaan käyttöön 2030-luvun taitteessa, tietokone ohjaa junien täsmällistä pysähtymistä.

• Laituriporttien asennus tulee ajoittaa alkavaksi heti, kun uusi järjestelmä ja yhtenäisempi M400-junakalusto ovat vakiinnuttaneet toimintansa (arviolta vuodesta 2033 eteenpäin).