Sinä joka olet antanut pettämisen anteeksi, niin miksi?

Omaa tyhmyyttäni, muutoksen tuskaa ja -pelkoa. Olisi pitänyt erota heti eikä vasta vuosien päästä.

Rakkaudesta ja uskosta siihen, että se ei toistu. Ei kaduta, hyvin on mennyt jo yli 15 vuotta sen jälkeen. Oikeastaan paremmin kuin ennen pettämistä, koska perusteellinen keskustelu siinä yhteydessä teki hyvää suhteelle.

Minä sain tietää 25 vuotta myöhemmin pettämisestä. En vaimoltani vaan muuta kautta. Näin jopa kuvia.
En ole puhunut vaimon kanssa asiasta kun epäilykseni kiistettiin ja riideltiin kovasti kun epäilin 30 vuotta sitten.
Olen siis tiennyt pettämisestä 5 vuotta.
Ei se nyt enää muuksi muutu, mutta masentaa aina välillä. 
Ero tämän syyn takia olisi sekin monen asian takia huono asia.
Pettämisen tietäminen on surkeaa. Niin on itse pettäminenkin.
M50

Tässä ei tarvita anteeksiantoa, vaan syyllistän itseni, että harkintani petti kumppanin valinnassa. Kuinka olen voinut olla niin tyhmä, etten nähnyt miehen todellista luonnetta? Lusikat jakoon ja tilit tyhjäksi. En haaskannut aikaani suuttumiseen, vaan keskityin määrätietoisesti miehen taloudelliseen tuhoamiseen. Win-win tilanne! 

Kuten viisaat ovat sanoneet:  "Hell has no fury, like a woman scorned!"

Ei ole pakko antaa anteeksi, eikä unohtaa. Hyvää vihaa ei kannata tukahduttaa, se pitää muuttaa vahvaksi voimavaraksi.