Näin tänään äidin, jolla oli 3 alle 4v lasta.
Olin lääkärissä ja odotushuoneessa oli äiti kolmen pienen kanssa. Kuulin hänen juttelevan toisen äidin kanssa lasten ikäjakaumasta. Hänellä vanhin oli 3v10kk, seuraava 2v1kk ja nuorin ihan pariviikkoinen. Neuvolaan menossa.
Sivusilmällä katselin, että miten ihmeessä tuollaisen katraan kanssa pääsee ikinä mihinkään liikkumaan, miten saa omaa aikaa ja kaikki syötettyä ja pidettyä hengissä.
Ja sitten tajusin, että olin itse 10v sitten täsmälleen samassa tilanteessa. Kolme lasta, syntyivät alle kahden vuoden välein. Jotenkin sitä vain ajatteli, että se vanhin oli jo "vanha" ja "iso", että oli niin itsenäinen ja osaava. Ettei minulla noin pieniä ollut samaan aikaan.
Huh. Ja hengissä minäkin. Vasta ulkopuolisen silmin näen, miten vaativassa tilanteessa olin. En tosin muista siitä ajasta juuri yhtään mitään enää jälkeenpäin, sen verran sumussa kuljettiin monta vuotta putken.
Onnea vaan teille muille monen pienen lapsen äidille - elämä helpottuu h u o m a t t a v a s t i muutaman vuoden jälkeen :)
Kommentit (8)
Pidettyä hengissä?
Lapseni kuoli. En saanut ilmeisesti pidettyä hengissä.
Miten ikäjakauma tuohon vaikuttaa?
Käytin harkitsemattomasti melko yleistä sanontaa. Ei varmasti ollut sinun syysi, että olet menettänyt lapsesi.
ap
Kyllä siitä selviää, minäkin selvisin ja tein jopa 3 lisää.
kaikki alle 2,5v! Ja kyllä tässäkin taaplataan ;-)
niin, että kolmea pientä on vaikeampi vahtia. Minulla oli kaksi alle kolmevuotiasta, ja heitäkin oli joskus tosi vaikea vahtia niin, että päästiin turvallisesti liikkumaan liikenteessä. Ja minullakin oli joskus kolme alle 3-vuotiasta, mutta yksi kuoli. Ei johtunut vahtimisongelmista kuitenkaan. Mutta jotenkin vain reagoit niin kärkkäästi tuohon sanontaan, vaikka minusta oli ihan selvää, mitä ap sillä tarkoitti.
jolla oli 4 alle 3 v lasta, ensimmäisen ja viimeisen välissä 2v ja 8 kk. Keskimmäiset oli kaksoset, syntyi veilä saman kalenterivuoden aikana kun eka lapsi. Eli 3 lasta vuodessa:-)
tilanteessa ja nyt jo onneksi helpottaa.
Minäkin tunnen perheen, jossa neljä alle kolmevuotiasta.
Mutta ap, tunnistan tunteen. Nuorimmaiseni on nyt saman ikäinen kuin esikoinen silloin, kun kolmas syntyi. En osaa kuvitella, että tuo kuopus olisi nyt samalla tavalla "iso", kuin esikoinen silloin oli.
Pidettyä hengissä?
Lapseni kuoli. En saanut ilmeisesti pidettyä hengissä.
Miten ikäjakauma tuohon vaikuttaa?