Lue keskustelun säännöt.
Mitä hemmettiä se ilmiöoppiminen on?
24.09.2026 |
Ilmeisesti jotain ryhmätöitä, missä ei siis opi mitään. Koulussa pitää opiskella oikeasti!
Kommentit (22)
Voiko ilmiöoppiselta välttyä? Ei voi
Jos ei voi, onko sitä tarpeen erikseen opettaa? Ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näen koppakuoriaisen kävelevän. Onko se kävely ilmiö? Onko ilmiö se, että jos laitan jalan jonkun eteen ja hän kompastuu? Opinko tämmöisiä syy-seuraus suhteita ilmiöoppimisessa?
Uusiosana, joka syövyttää aivot. Ei liity aiheeseen, mutta kun tuossa keväällä tentattiin suomi-sähköpostin käyttöongelmista ja säätämisvaikeuksista, niin täti selitti silmät pyöreänä kuin lapsille, että onhan siinä uutta opittavaa, mutta oppiminen voi olla hauskaakin! Mitä vatun hauskaa tuosta voi kehittää?
Onko siis ilmiöoppiminen sitä, että ei yritetä opettaa mitään, vaan tarkastellaan tapahtumia silleen kivasti kaikki huomioonottaen, että kelleen ei tule paha mieli.
Koulupudokkaat kerääntyneet kritisoimaan koulutusta. Huvittavaa.
No esimerkiksi tekoäly on ilmiö, joka vaikuttaa moneen asiaan. Miksi asiaa ei mielestäsi saisi tarkastella monesta näkökulmasta? Miksi pelkäät uusia sanoja? Miten aivosi syöpyvät niistä?
Ja ennen kaikkea, mikä pätevöittää juuri sinut paasaamaan pedagogisista ratkaisuista, joiden sisältöä et edes tunne?
Vierailija kirjoitti:
Koulupudokkaat kerääntyneet kritisoimaan koulutusta. Huvittavaa.
Ehkä on myös ihmisiä, jotka haluavat tietää mitä tämä sana tarkoittaa. Valaisisitko siis, mitä tarkoittaa ilmiöoppiminen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulupudokkaat kerääntyneet kritisoimaan koulutusta. Huvittavaa.
KOULUPUDOKKAAT?
Mikä sinun koulutuksesi on?
Ap
Vihervasemmiston yksi keino tuhota Suomen koulujärjestelmä ja oppimistulokset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysy opetushallituksen vassareilta.
Juuri näiltä wokeilta, jotka ovat olemassa vain yhtä tarkoitusta varten: miten keksiä pyörä uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
No esimerkiksi tekoäly on ilmiö, joka vaikuttaa moneen asiaan. Miksi asiaa ei mielestäsi saisi tarkastella monesta näkökulmasta? Miksi pelkäät uusia sanoja? Miten aivosi syöpyvät niistä?
Ja ennen kaikkea, mikä pätevöittää juuri sinut paasaamaan pedagogisista ratkaisuista, joiden sisältöä et edes tunne?
Selitäpä minulle, miten järkevässä opetuksessa ei aikaisemmin ole tuotu katsantokantoja esille? Onko esimerkiksi lähdekriittisyys keksitty vasta ilmiöoppimisen yhteydessä. Sanana se ei myöskään viittaa mitenkään siihen, että asiaa tarkisteltaisiin monesta näkökulmasta, enkä ole laisinkaan väittänyt että niin ei saisi tehdä. Itse ensinnäkin laitoit juuri sanoja suuhuni, vaikka en ole mitään tuollaista kirjoittanut. Olisiko ilmiö, jos et heittäisi ad hominemia kehiin luullessasi itseäsi suureksikin ajattelijaksi.
Sivistä minua ilmiöoppimisen pedagogisesta sisällöstä. Voit kato ihan vaan briiffaa. Sivistyynenä osaat ilmeisesti kirjoittaa muutakin kuin KVG.
Uusiosanana voisin heittää eräänlaisia kirjoittajia kuvaavan hirviön lausekontentinlaajentaja tai henkilöleimari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidån lapsilla oli jo ilmiöoppimista peruskoulussa. Nyt ovat kaikki yliopistossa. Loistavat L:n paperit kirjoittivat kaikki. Ei se heidän opiskelu-uraa pilannut.
Sinun lapsesi oppimattomuus ja menestymättömyys ei siitä ilmiöoppimisesta johdu. Vaan kodista saatu esimerkki, kannustus ja geenit siinä on syynä.
Ilmiöoppiminen (tai ilmiöpohjainen oppiminen) tarkoittaa opiskelua, jossa todellisen elämän ilmiöitä tutkitaan laajoina kokonaisuuksina oppiainerajojen yli. [1]
Mitä ilmiöoppiminen on?
Oppiainerajat ylittävä: Perinteiset oppiaineet (kuten historia, biologia tai matematiikka) yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi.
Tutkiva ote: Oppilaat esittävät kysymyksiä, etsivät tietoa ja ratkaisevat ongelmia itse.
Todellisuus: Aiheet otetaan aidosta elämästä, kuten ilmastonmuutoksesta, rahasta tai vedestä. [1, 2]
Miten se toimii käytännössä?
Opiskelu on usein projektiluontoista.
Siinä hyödynnetään ryhmätyötä, kouluajan ulkopuolista toimintaa ja teknologiaa.
Tavoitteena on ymmärtää kokonaisuuksia eikä vain opetella erillisiä tietoja ulkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näen koppakuoriaisen kävelevän. Onko se kävely ilmiö? Onko ilmiö se, että jos laitan jalan jonkun eteen ja hän kompastuu? Opinko tämmöisiä syy-seuraus suhteita ilmiöoppimisessa?
Uusiosana, joka syövyttää aivot. Ei liity aiheeseen, mutta kun tuossa keväällä tentattiin suomi-sähköpostin käyttöongelmista ja säätämisvaikeuksista, niin täti selitti silmät pyöreänä kuin lapsille, että onhan siinä uutta opittavaa, mutta oppiminen voi olla hauskaakin! Mitä vatun hauskaa tuosta voi kehittää?
Onko siis ilmiöoppiminen sitä, että ei yritetä opettaa mitään, vaan tarkastellaan tapahtumia silleen kivasti kaikki huomioonottaen, että kelleen ei tule paha mieli.
Jos tieto on valtaa ja valta on pahaa niin opetettu tieto on pahaa? Saat vain katsella ympärillesi ja ilmiöoppia.
Kuulosta primitiivisten kansojen tavalta elää. Kuka tämänkin arvovalinnan päätti ja ketkä kaikki siihen suostuivat?
Vierailija kirjoitti:
Ilmiöoppiminen (tai ilmiöpohjainen oppiminen) tarkoittaa opiskelua, jossa todellisen elämän ilmiöitä tutkitaan laajoina kokonaisuuksina oppiainerajojen yli. [1]
Mitä ilmiöoppiminen on?
Oppiainerajat ylittävä: Perinteiset oppiaineet (kuten historia, biologia tai matematiikka) yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi.
Tutkiva ote: Oppilaat esittävät kysymyksiä, etsivät tietoa ja ratkaisevat ongelmia itse.
Todellisuus: Aiheet otetaan aidosta elämästä, kuten ilmastonmuutoksesta, rahasta tai vedestä. [1, 2]
Miten se toimii käytännössä?
Opiskelu on usein projektiluontoista.
Siinä hyödynnetään ryhmätyötä, kouluajan ulkopuolista toimintaa ja teknologiaa.
Tavoitteena on ymmärtää kokonaisuuksia eikä vain opetella erillisiä tietoja ulkoa.
Tekoälytuotoksen mukaan siis melkoista tuubaa, jotta ei tule paha mieli. Kaunis idea kenties, mutta toteus ei totisesti ole helppoa siten, että tuo kantaisi pitkälle oppimistulosten kannalta. Aikaa on rajatusti ja oppmistavoiteista ei tule tinkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilmiöoppiminen (tai ilmiöpohjainen oppiminen) tarkoittaa opiskelua, jossa todellisen elämän ilmiöitä tutkitaan laajoina kokonaisuuksina oppiainerajojen yli. [1]
Mitä ilmiöoppiminen on?
Oppiainerajat ylittävä: Perinteiset oppiaineet (kuten historia, biologia tai matematiikka) yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi.
Tutkiva ote: Oppilaat esittävät kysymyksiä, etsivät tietoa ja ratkaisevat ongelmia itse.
Todellisuus: Aiheet otetaan aidosta elämästä, kuten ilmastonmuutoksesta, rahasta tai vedestä. [1, 2]
Miten se toimii käytännössä?
Opiskelu on usein projektiluontoista.
Siinä hyödynnetään ryhmätyötä, kouluajan ulkopuolista toimintaa ja teknologiaa.
Tavoitteena on ymmärtää kokonaisuuksia eikä vain opetella erillisiä tietoja ulkoa.
Miten joku kehtaa laittaa tänne ai-paskaa?
Imiöoppiminen: opiskelijat googlettavat tai kysyvät vastauksen tekoälyltä. Kukaan ei opi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmiöoppiminen (tai ilmiöpohjainen oppiminen) tarkoittaa opiskelua, jossa todellisen elämän ilmiöitä tutkitaan laajoina kokonaisuuksina oppiainerajojen yli. [1]
Mitä ilmiöoppiminen on?
Oppiainerajat ylittävä: Perinteiset oppiaineet (kuten historia, biologia tai matematiikka) yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi.
Tutkiva ote: Oppilaat esittävät kysymyksiä, etsivät tietoa ja ratkaisevat ongelmia itse.
Todellisuus: Aiheet otetaan aidosta elämästä, kuten ilmastonmuutoksesta, rahasta tai vedestä. [1, 2]
Miten se toimii käytännössä?
Opiskelu on usein projektiluontoista.
Siinä hyödynnetään ryhmätyötä, kouluajan ulkopuolista toimintaa ja teknologiaa.
Tavoitteena on ymmärtää kokonaisuuksia eikä vain opetella erillisiä tietoja ulkoa.
Miten joku kehtaa laittaa tänne ai-paskaa?
Minä kehtaan. Voit myös perehtyä ilmiöoppimiseen Opetushallituksen sivuilta mikäli et luota AI-yhteenvetoon:
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/ilmiomainen-ilmiomaista-ilm…
Vierailija kirjoitti:
Imiöoppiminen: opiskelijat googlettavat tai kysyvät vastauksen tekoälyltä. Kukaan ei opi mitään.
Kyllä tekoälyltä oppii paljonkin. Kuin tyhmä pitää olla, että ei opi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Imiöoppiminen: opiskelijat googlettavat tai kysyvät vastauksen tekoälyltä. Kukaan ei opi mitään.
Kyllä tekoälyltä oppii paljonkin. Kuin tyhmä pitää olla, että ei opi?
Tekoäly onkin hyvä renki. Joka päivä kyselen siltä monimutkaisiakin asioita. Se neuvoo myös eteenpäin tiedon lähteelle.
Miksi ainoa oikea tapa opettaa olisi jakaa maailma keinotekoisesti eri oppiaineisiin, joiden sisällä maailmaa tarkastellaan?
Kysy opetushallituksen vassareilta.