Lue keskustelun säännöt.
Jos pelkää pettyvänsä vauvan sukupuoleen, kannattaako sitä selvittää?
07.01.2012 |
Tiedän, tiedän, kumpaakaan sukupuolta ei saa toivoa. Pitää toivoa vain ja ainoastaan tervettä lasta. Ja sehän on se tärkein asia. Mutta oletetaan, että tuo on itsestäänselvyys. Kannattaako antaa asian tulla yllätyksenä synnytykseen asti, jolloin voi ainakin TOIVOA vauvan olevan tiettyä sukupuolta? Ja jos ei ole, niin kuitenkin siihen omaan vauvaansa rakastuu ja haluaa alkaa sitä hoivata. Vai onko se vain säälittävää itsepetosta? Ei se sukupuoli oikeasti siitä muuksi muutu, vaikka mitä ajattelisi. Toisaalta olisi kätevää tietää etukäteen, niin voisi ostella jo kaikkea valmiiksi. Ja JOS se nyt sattuisi olemaan sitä sukupuolta, mitä enemmän toivoisi, niin voisi nauttia ja hehkuttaa sitä jo etukäteen.
Mitä mieltä olette?
Kommentit (9)
Kannattaa selvittää nimenomaan silloin jos on toiveita sukupuolesta. Jos ei ole mitään väliä, niin sittenhän sitä ei tarvitse tietää?!
Mä salaa toivoin tyttöä, ja kysyin ultrassa että näkeekö sukupuolen. Poika oli, ja minusta oli kiva tietää se. Aloin ostella pojalle sopivia kauniita vauvanvaatteita, lainasin kirjastosta poika-aiheisia kirjoja jne.. Jotain minulla ehkä oli sitten poikia vastaan, mutta nyt kun minulla on kaksi poikaa, niinnne ajatukset on hälvenneet! Pojat on ihania. Toki tyttökin olisi kiva olla, mutta tulee jos on tullakseen, jos nyt edes jaksamme kolmatta lasta alkaa jossain vaiheessa haaveilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mun mielestä ei ole. itse olen ainakin toivonut. se ei tarkoita ettenkö rakastaisi lastani vaikkei toive toteutuisikaan. mielestäni on luonnollista et ihmisellä on toiveita.
Ja tultiin uudelleen sitten raskaaksi.
Ensin toivoin uutta poikaa, toivoin jopa että se sama poika syntyisi uudelleen.
Sitten aloin toivomaan vaan samoja piirteitä hänestä. Nykyään vaan tunne että voi kertoa millainen veli oli on merkityksellisempi kuin se mitä saadaan.
En tiedä kumpi tulee, jotenkin tuntunut että pettymys olisi tyttö ja täysin erilainen luonne ja ulkonäkö kuin mitä veli oli, mutta nämä on vaan tunteita. Ehkä sitten lapsen synnyttyä asialla ei olekaan mitään merkitystä.
Minusta tunteet ei ole vaarallisia, lähinnä se mitä tekee tai ei tee.
kannattaa selvittää. Jos vauva on sitä ei-niin-toivottua-sukupuolta, niin teillä on aikaa henkisesti valmistautua siihen asiaan ennen kuin lapsi tulee maailmaan.
Itse halusin tietää juuri tuosta syystä ja tietysti siksi, että saan osteltua juuri sen tulevan sukupuolen vaatteita ja muita. Meillä kävi tuuri, että tuli terve lapsi, joka on vielä toivottua sukupuoltakin. :)
hyvä et ihmiset uskaltaa puhua näistä asioista suoraan. tuntuu et toiset tuomitsee jos vanhemmat toivoo tiettyä sukupuolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse ultrassa pidättelin itkua kun kuulin, että on toinen tyttö tulossa... sanoin siinä että no hyvä että on kaveri, tai jotain sellaista ja kätilö varmaan katsoi että olenpas onnellisen liikuttunut. Toivoin koko raskausajan että poika syntyisi, mutta ostelin kaikkea tytölle... no, tyttöhän se syntyi ja olin pettyneen alistunut kun kätilö sanoi sen...
Mutta kun sain lapsen syliini niin rakastuin häneen ihan järkyttävällä intensiviteetillä ja tunne on vain jatkunut.
Jos googlettaa vaikka "gender disappointment", saa sadoittain linkkejä aihetta käsitteleviin kirjoituksiin. Vanhemmilla on aina JOTAIN ennakkoajatuksia ja toiveita tulevien lastensa suhteen. Hyvin monet toivovat ainakin salaa saavansa tiettyä sukupuolta olevan lapsen. Se ei tarkoita, ettei rakastaisi ja hoitaisi hyvin lastaan, joka ei ollut sitä toivottua sukupuolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivoin tyttöä ja poika oli siis hienoinen pettymys, mutta ei enää nyt vk:lla 38.
Kaikki on valmiina ja on kiva saada kohta poika kotiin :)
kannattaa selvittää. Jos vauva on sitä ei-niin-toivottua-sukupuolta, niin teillä on aikaa henkisesti valmistautua siihen asiaan ennen kuin lapsi tulee maailmaan.