Lue keskustelun säännöt.
Mieli muuttuu toisen lapsen suhteen..
28.12.2011 |
Tyttömme täyttää kohta 7v ja 6 vuotta olen toista lasta toivonut. Välillä enemmän ja välillä vähemmän..mieli vaihtelee koko ajan. Olen tavannut miehen veljen perhettä joilla on kolme pientä lasta. Nyt jouluna mietein, että onneksi meillä ei ole enempää lapsia, kun se elämä vaikuttaa olevan aikamoista pyöritystä. Välillä taas on ihan hirveä vauvakuume ja olisi ihana saada tuolle tytölle sisarus.
Miten tässä tietää, että yrittääkö jossain vaiheessa toista lasta vai ei, kun mieli vaihtelee niin paljon? Varsinkin, kun mies on vuosien jälkeen alkanut puhumaan, että toinen lapsi ei olisikaan välttämättä poissuljettu ajatus. Tietenkin tämäkin asia menee niin, että nyt sitten itse emmin, kun mies alkaa vähän lämpenemään ajatukselle..
Kommentit (2)
Ethän sä oikeastaan voi tietää, millainen lapsi sinulle syntyisi ja millaista elämä sitten olisi. Mutta sen voit tietää, että toisestakin lapsesta tulisi sinulle rakas, ajan kanssa, ja että elämään mahtuisi lapsen myötä paljon iloa ja naurua.
Meillä toinen lapsi mullisti kivan ja helpon elämän, mut tietenkin tähän vaikuttaa se, että ikäeroa on kolme vuotta, joten isompikin on vielä aika tarvitseva. Lisäksi kuopus on tosi vaativa hoidettava, aivan erilainen kuin esikoinen. Rakas toi toinenkin silti on, enkä pois vaihtaisi. Vaikka totuuden nimissä ois ollutkin parempi odottaa vielä pari vuotta, niin en itse olisi niin tiltissä ja minusta riittäisi molemmille lapsille enemmän.
Eipä sitä voi tietää millainen se toinen olisi ja millaista se elämä sitten olisi. Ja varmasti sitä toistakin lasta rakastaisi ja sitä ei pois antaisi :) Pelkään vain sitä, että jos ei toista yritetäkään niin sitten kadun sitä myöhemmin :/ Jaksamisia sinulle kovasti :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ethän sä oikeastaan voi tietää, millainen lapsi sinulle syntyisi ja millaista elämä sitten olisi. Mutta sen voit tietää, että toisestakin lapsesta tulisi sinulle rakas, ajan kanssa, ja että elämään mahtuisi lapsen myötä paljon iloa ja naurua.
Meillä toinen lapsi mullisti kivan ja helpon elämän, mut tietenkin tähän vaikuttaa se, että ikäeroa on kolme vuotta, joten isompikin on vielä aika tarvitseva. Lisäksi kuopus on tosi vaativa hoidettava, aivan erilainen kuin esikoinen. Rakas toi toinenkin silti on, enkä pois vaihtaisi. Vaikka totuuden nimissä ois ollutkin parempi odottaa vielä pari vuotta, niin en itse olisi niin tiltissä ja minusta riittäisi molemmille lapsille enemmän.