Lue keskustelun säännöt.
Auttakaa nyt tässä työasiaongelmassa! Kun työ mättää...
07.01.2012 |
Jäin ilman töitä heti hoitovapaan jälkeen. (Alle 3v. kotona.)
Olen ollut asiantuntijatehtävissä hommia jollain "päällikkö"-nimikkeillä jo n. 8 vuotta (sis. kahden lapsen äitiyslomat välissä).
Halusin kuitenkin vaihtaa tehtäviäni hieman erilailla suuntautuneiksi, ja hain yhteen isoon yritykseen sitten vähän alemman tason tehtäviin, kun ei heti tuntunut natsannut sopiva entisentasoinen homma minulle. Sainkin sitten määräaikaisuuden sieltä, sanotaan vaikka että piti olla "koordinaattori" tms., mutta käytännössä on ihan assistenttitasoa - tai ne assarihommat joita olen aikanaan tehnyt, nekin oli monipuolisempia.
Lisäksi mulle lupailtiin että teen nyt tietyn aikaa näitä hommia, mutta sitten katsotaan mikä olisi se oikea tasoa; mainittiin myös että olenkin ylipätevä niihin tehtäviin missä alotan jne., mutta todella annettiin ymmärtää että varmaan jossain kohtaa sitten pääsisin niihin tehtäviin mitä havittelin.
Palkkakin laski ja todella paljon, mutta halusin kuitenkin ottaa vastaan mahdollisuudne päästä haluaamani taloon sisään ja kun vaikutti että tosiaan saan sitten niitä parempia tehtäviä ja paremmalla palkalla.
Noh, nyt ei sitten enää muisteta noita lupauksia ollenkaan. Taloon rekrytoidaan koko ajan porukkaa sellaisiin tehtäviin, joihin minua oltiin mukamas "kasvattamassa". (Mm. henkilöitä joilla paljon jopa vähemmän työkokemusta.) Tulee fiilis että minut on ihan unohdettu ja kun yritän asiaa ottaa keskusteluun esimiehen kanssa, hän ei ole yhtään kannustava vaan enemmän lähes negatiivinen. (Jaksaisin toki odottaa paikkaa, jos tulisi edes vähän fiilis että minua kannustetaan - en toki odotakaan että se parempi paikka olisi heti tarjolla, mutta tuntuu että sitä ei enää yritetäkään mulle luoda / kaikki puheet että voisin "kasvaa" niihin tehtäviin on unohdettu. Nykytyö on todella yksitoikkoista.)
Koeaika päättyy kohta. TAi voihan sitä irtisanoutua sen jälkeenkin.
Mietin alanko tosissani hakemaan taas uusia töitä, vai jäänkö kuitenkin vielä ja katson vaikka puoli vuotta - vuoden (jos saan jatkaa määräaikaisuuden jälkeen).
Ainoa vaan, että ensinnä noin huonolla palkalla mulla ei ole paljon järkeä tehdä töitä kauhean kauan. Toisekseen nytkin olisi pari aika mielenkiintoista paikkaa avoinna, joita olisi kiva hakea. Kolmanneksi ammatillinen itsetunto ja osaamistasokin kohta rapistuu, kun teen niin "palikka"tehtäviä.
Toisaalta en haluaisi olla lyhytjänteinen enkä pettää sitoumustani, etenkin kun sama firma tulee mahdollisesti olemaan asiakas/yhteistyökumppani kuitenkin jatkossa, Suomessa alan piirit niin pienet.
Kommentit (14)
niin miksi sinä et hae näitä paikkoja?
koska mun on pitänyt sitoutua olemaan tietyllä osastolla tietty aika, tätä painotettiin jo rekrytoidessa.
Ja samoin ne haut meni multa vähän ohi kun olin vasta ihan juuri aloittanut, ja ajattelin että en nyt heti tosiaan voi alkaa hakea uutta. LUotin vielä silloin että minullekin joku paikka löytyy kun sen aika on, kun näin kerran on puhuttu.
Mutta sitten näistä rekryistä paisuikin pullataikina, eli niistä alettiin palkata lisää ja lisää porukkaa, ja kohta varmaan täytetty talo jo muilla osaajilla ja minua ei "muisteta" että olisin myös ollut siellä varalla. Olen siis pudonnut ihan takaisin johonkin "assarikastiin", tuntuu hölmöltä ja todella syö itsetuntoa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän että esimiestä nyppii toistuvat kyselysi jos olet jo sitoutunut määräaikaan nykyisessä tehtävässäsi.
Ymmärrän että esimiestä nyppii toistuvat kyselysi jos olet jo sitoutunut määräaikaan nykyisessä tehtävässäsi.
ettei tunnisteta vielä, mutta sanotaan nyt suunnilleen heittoja jotka sinne päin, että olisin esim. sitoutunut puoleksi vuodeksi, josta olen tehnyt melkein puolet.
Kyllä toisaalta ymmärrän että minun tuleekin keskittyä nykytehtävään mitä teenkin, mutta on vaan niin erilaista kokemusta aiemmasta elämästä, missä olen aikanaan "kasvatettu" assarista eteenpäin: koko ajan valmennettu ja annettu lisävastuuta ja kannustettu / luotettu, ja on saanut olla monessa mukana juuri siksi että on nähnyt monenlaista.
Oikeasti en ole tehnyt kuin opiskeluaikoina jotain näin yksinkertaista kuin nyt. Ja olen tottunut että on paljon kontakteja yhteistyökumppaneihin (siis vaikka olisin ollutkin joku assari tms.), no nyt ei ole, saan ehkä just jonkun tilauksen lähettää s-postilla.
Toisaalta voisinkin nauttia tästä, jos työ olisi sellaista että voisin myös stressittä keskittyä perhe-elämään, kun vielä suht pieni nuorin lapsi.
Mutta kun tässä työssä kaiken lisäksi saattaa yhtäkkiä päivä venyä, kun asioita tuodaan tehtäväksi ja syötettäväksi järjestelmiin kauan deadlinejen jälkeen, jolloin ne on ihan pakko tehdä heti kun ne lopulta saa käsiinsä. Esimies ei tästä välitä vaikka tietää ongelman; päinvastoin pullonkaulana pidetään juuri minun tehtävätasoani
(vaikka selvästikin se pullonkaula ei ole siinä; saatan pyytää tietoja monta kertaa ja oma-aloitteisesti yritän sanoa että osaan jatkokäsitellä ne kyllä jo olemassa olevan datan mukaan, mutta en saa "lupaa" siihen, ennekuin niistä on väännetty mulle jotain "stupid"-versioita - ilmeisesti muille vastaavissa tehtävissä oleville kaikki aina väännetään rautalangasta).
ap
jos ne on huomanneet, että sä et olekaan pätevä niihin muihin tehtäviin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet sitoutunut tekemään työnantajasi määrittelemiä töitä määräaikasen ajan. Tunnet ehkä itsesi petetyksi, mutta mitään et voi asialle kuitenkaan tehdä...
Sun positioon tarvittiin tekijää ja sä hait. Ei tietenkään sua ylennetä heti, uuden etsiminen siihen sunkin homman on hankala prosessi. Jos haetaan kasvamaan niin sitten pitää niitä tylsiä hommia myös tehdä jonkin aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos ne on huomanneet, että sä et olekaan pätevä niihin muihin tehtäviin?
kun mulle ei aluksi edes annettu kunnolla mitään omia tehtäviä... yritin sitten tehdä aktiivisesti vaikka mitä ihan kopioinnista alkaen.
Tai voihan olla että esimies on "tyhjästä" sitten keksinyt että en olisikaan pätevä, en tiedä. Tässä tiimissä näyttää yleisesti olevan se tilanne, että toisten "mokat" helposti todella kaatuu siihen positioon millä tasolla minäkin olen. Töiden organisointi siis jotenkin erikoinen.
Lisäksi mielestäni osastollani ei oikeasti välttämättä olisi edes tarvetta työpanokselleni, ainakaan täysajalla; esim. jotkut henkilöt siellä ihmeissään pyörittelevät peukaloitaan ja ovat turhautuneita ja myös pitkästyneitä, kun heidän tehtäviä on siirretty heiltä kysymättä minulle (ja juuri ne tehtävät mistä he taas olisivat tykänneet).
ap
Olet sitoutunut tekemään työnantajasi määrittelemiä töitä määräaikasen ajan. Tunnet ehkä itsesi petetyksi, mutta mitään et voi asialle kuitenkaan tehdä...
määritelty myös irtisanoutumisajat... ei määräaikaisetkaan aina ole sellaisia ettei irti pääsisi (nykyään itse asiassa harvemmin ovatkaan).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun positioon tarvittiin tekijää ja sä hait. Ei tietenkään sua ylennetä heti, uuden etsiminen siihen sunkin homman on hankala prosessi. Jos haetaan kasvamaan niin sitten pitää niitä tylsiä hommia myös tehdä jonkin aikaa.
ja voin tehdä kyllä nykyhommaa vaikka vähän pidempäänkin kuin ole puhe - JOS olisi jonkinlainen fiilis että alkuperäiset puheet vielä edes muistettaisiin. Että minua oikeasti haluttaisiin kasvattaa vastuullisempiin tehtäviin.
Nyt ne puheet oli kuitenkin aika lannistavia - ymmärrän ettei voida tarkkaan luvata mitään tiettyjä päiviä tai aikoja, mutta... kai sitä on nähnyt pitkällä työkokemuksella niin monenlaista firmaa ja esimiestä, että jotenkin tässä ei vaan nyt tullut hyvä fiilis...
Nyppii varmaan sekin, että kun päätin tulla tänne, olisin samaan aikaan saanut toisenkin työn, vähän paremman position, melkein 1000 eur paremman palkan + etuja (normaalit kännykät läppärit etätyömahdollisuus sopivasti pieniä työmatkoja jne. - joista mitään ei tietenkään nykyhommassa ole) heti kättelyssä. Ja siinä hommassa varmasti olisin saanut kasvaa vaikka kuinka pitkälle - se fiilis tuli heti selväksi.
Mutta minä hullu? halusin tähän kovasti tähän toiseen firmaan johon menin (ja siihen toiseen olisi ollut vähän ehkä pitkä työmatka, n. 50-55 min./suunta kun nykyiseen n. 30 min./suunta).
Yritän välttää fiilistä että alkaisin tuntea katumusta, koska silloin tunne oli vahvasti positiivinen tähän nykyiseen päin, mutta mielessähän se käy...
ap
samalla kun olet tuolla, jos kerran on mahdollisuus irtisanoutua. tai sitte kidut sen aikaa mitä oot ajatellu kituvas. itse taitaisin hakea muualle. jos organisaation henki on mitä kuvaat niin tuskin siellä viihdyt vaikka vähän joskus pääsisit etenemään. toiset paikat on vaan paskoja ja sen näkee vasta kun siellä käy kääntymässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin sä puret hammasta ja näytät iloista naamaa, vaikka mikä olisi.
AINAKAAN sun ei pidä missään olosuhteissa ruveta huokailemaan sun hommias ja näyttää veemäistä naamaa. Sillä silloin sun eteneminen tyssää siihen..
Terv. Esimies
niin sä puret hammasta ja näytät iloista naamaa, vaikka mikä olisi. AINAKAAN sun ei pidä missään olosuhteissa ruveta huokailemaan sun hommias ja näyttää veemäistä naamaa. Sillä silloin sun eteneminen tyssää siihen.. Terv. Esimies
ja toki vieläkin, mutta ajattelin sitten kuitenkin ottaa asiaa puheeksi (kun firman juhlapuheissa kerran iso pomo samaan aikaan suoraan puhuu, miten organisaatiota rakennetaan ja on mahdollista vaihtaa vaikka toimenkuvaakin ja voi jutella urakehityksestä oman esimiehen kanssa) ja kuulostella muistaako mun esimies enää mitä lupaili kun mua palkkasi, kun tuli fiilis että ei...
En siis ole valittanut nykyhommista vaan olen korostanut, että olen kyllä halukas niitä hoitamaan, mutta että kaipaan kyllä myös tiettyjä asioita aiemmasta kuten kontaktit yhteistyökumppaneihin (kun ei esimies tunnu suunnillen edes muistavan taustojani).
Olen yrittänyt olla osastolla aktiivinen ja iloinen, mutta sekin tuntuu vaan ärsyttävän joitakuita; yleinen valittamismeininki tuntuu olevan enemmän pop työkavereiden suhteen, ja jos on aloitteellinen ja reipas ja yrittää hoitaa työt niinkuin pitäisi niin sekin aiheuttaa jonkinlaista lähes halveksuntaa.
Lisäksi oli ikävä kuulla eräältä henkilöltä, joka juuri lähti yrityksestä, miten hänkin oli siinä ollut vähän ajatuksella "valmentautunut ylennettäväksi", ja oli myös ainakin minun mielestä jo hyvin pätevä ja sopiva paikka olisi ollut vielä avoinnakin. Oli tehnyt pitkään töitä ja osoittanut pärjäävänsä.
Hän ei ylennystä saanut vaan päinvastoin siirron itselleen epämieluisempiin tehtäviin.
ap
niin miksi sinä et hae näitä paikkoja?